Digitalisaatio etenee vääjäämättä. Pohjoismaat ovat vahvasti mukana tässä kehityksessä. Se ei saisi kuitenkaan vaarantaa pohjoismaista erityisyyttä: luottamusta.
Tässä artikkelissa nostan esiin Pohjoismaisen aikuiskoulutusverkoston (Nordiskt Nätverk för Vuxnas Lärande; NVL) raportista pohjoismaiden merkittäviä mahdollisuuksia digitalisaatiossa. Aiemmassa artikkelissani käsittelin raportissa mainittuja vahvuuksia ja heikkouksia.
Pohjoismaiden erityisyytenä luottamus
Laaja digitalisaatio ei saa vaarantaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja pohjoismaista erityisyyttä: luottamusta. Maailman alueista juuri meillä pohjoismaissa on kaikista eniten yhteiskunnallista luottamusta. Kansalaiset luottavat viranomaisiin ja rekistereihin. Arkaluonteiset tiedot käsitellään asiaankuuluvasti eikä niitä vuodeta tai käytetä luvattomasti.
Tilanne tunnetaan myös nimellä ”Pohjoismainen kulta”. Tämä on itselleni ihan uusi käsite mutta yli 40 vuoden kokemuksella pohjoismaalaisuudesta tuo kuulostaa totuudenmukaiselta ja se on osuvasti kiteytetty.
Yleisesti ottaen Pohjoismaiden katsotaan olevan valmiita muutokseen, mutta digitalisaatio saattaa johtaa entistä jakautuneempaan yhteiskuntaan. Jos (radikaali) digitaalinen murros toteutuu ja keskitasoista osaamista edellyttävät työt vähenevät merkittävästi, on vaarana, että viimeaikainen epätasa-arvon kasvu vahvistuu.
Luottamus tietojen käsittelyyn ja säilyttämiseen on kultaa
Pohjoismaista kultaa ovat myös vakiintuneet tietorekisterijärjestelmät, eräänä hyvänä esimerkkinä henkilöturvatunnukset. Tässä nähdään raportissa valtavasti hyödyntämättömiä mahdollisuuksia: Kun henkilötunnukset yhdistetään esimerkiksi biopankkien biologisiin näytteisiin, laaturekistereihin sekä tutkimustarkoituksiin luotuihin tietokantoihin avautuu uudenlaisia mahdollisuuksia. Tällaiset rekisterit ja pankit perustuvat siihen, että kansalaiset luottavat tutkijoiden tapaan käyttää tietoja ja että valtiolla on vuosien kokemus arkaluonteisten tietojen luvattoman käytön ehkäisemisestä. On tärkeää, että luottamus tähän säilyy jatkossakin.
Ajankohtainen esimerkki suomalaisten luottamuksesta viranomaisiin on Koronavilkun suosio. 1,8 miljoonaa suomalaista oli ladannut sovelluksen omaan älypuhelimeensa vain viikko julkaisun jälkeen. Kansalaiset luottavat sen tietoturvalliseen ja käyttäjän yksityisyyttä suojelevaan toimintaan.
Mahdollisuudet
Digitalisaatio etenee vääjäämättä, palvelut kehittyvät ja ovat paremmin käyttäjien tavoitettavissa. Viranomaisten ja yritysten verkkopalvelut ovat tasapuolisesti kaikkien saatavilla.
NVL:n raportissa viitataan myös esineiden internettiin, jonka kerrotaan helpottavan digipalveluiden käyttöä. Esineiden internetin osalta kirjoittajalla itsellään on tarvetta osaamisen päivittämiseen ja käytännössä perehtymiseen. Esineiden internet on tullut vastaan tähän mennessä vain teksteissä; pian sekin on varmaan arkipäivää ja kaikkien meidän saatavilla.
Kaikkien-malli apuna digitalisaatiossa
Kaikkien-mallissa parannamme osallistujien arkea henkilökohtaisia arjen haasteita ratkomalla.
Digitalisaation edetessä tarvitsemme yhä useammin omien asioiden hoitamiseen ja ongelmien ratkaisuun digitaitoja. Digitaidot haastavat meitä elinikäiseen oppimiseen. Jollekin haasteena voi olla vaikka Koronavilkun kaltaisten applikaatioiden lataaminen älypuhelimeensa, toiselle verkkokoulutukseen osallistuminen. Oppijalähtöisessä mallissa oppija määrittelee tavoitteet. Niiden nivoutuminen omaan arkeen ja oman arjen paraneminen tuo myös mukanaan motivaation.
Virpi Markkanen
Asiantuntija
Kansalaisen perustaidot -hanke
Opintokeskus Sivis
Kuva: Rodion Kutsaev/Unsplash
Lähteet
Nordiskt Nätverk för Vuxnas Lärande/Pohjoismainen aikuiskoulutusverkosto: Aikuisten digitaaliset perustaidot Pohjoismaissa. Haasteista mahdollisuuksiksi? 2019/2020.