Kansalaisen perustaidot: viitekehys ja teoria

Oppijalähtöinen Kaikkien-malli on kehitetty aikuisten perustaito-opetukseen Opintokeskus Siviksen ja Kansanvalistusseuran yhteisessä hankkeessa. Mallissa oppimisesta tehdään mielekästä ihmisen oman arjen kannalta. Kaikkien-mallia on kehitetty yhdessä kouluttajien, koulutuksen tarjoajien ja muiden kiinnostuneiden tahojen kanssa. Työskentelyn esikuvana toimi Learning & Work Institutessa (Iso-Britannia) kehitetty Citizens’ Curriculum. 

Kommentteja kehittäjiltä: 

Kommentteja kehittäjiltä: 

Perustaidot mahdollistavat osallisuuden 

Riittävä lukutaito, laskutaito ja digitaidot ovat kansalaisen perustaitoja. Ne mahdollistavat osallisuuden tietoyhteiskunnassa. Osallisuus tarkoittaa omaehtoisuutta: mahdollisuutta vaikuttaa asioihinsa tekemällä oikeita asioita ja päätöksiä oikeaan aikaan. 

Perustaitojen määritelmän ohella on tuotettu määritelmää elämäntaidoista. Sen avulla avataan tietojen ja taitojen merkitystä ihmisen arjen kannalta. Kansalaisen perustaidot -hankkeessa perustaitojen kehittäminen on liitetty juuri ihmisen arjen ongelmien ratkaisemiseen.

Eurooppalainen aikuiskasvatuksen viitekehys: perustaidot elämäntaitoina

Life Skills for Europe -hankkeessa (2016 – 2018) Eurooppalainen aikuiskasvatusjärjestö (EAEA) on yhteistyössä kansainvälisten kumppaniensa kanssa tuottanut elämäntaitojen (life skills) viitekehyksen. Lähestymistavassa avataan niitä tietoja ja taitoja, joita jokaisella tulisi olla 2020-luvun yhteiskunnassa toimimiseksi. Elämäntaitojen viitekehys tunnustaa perustaitojen käytännöllisen merkityksen yksilön elämänhallinnassa. Se tarjoaa myös kokonaisvaltaisen lähtökohdan aikuisten perustaito-opetuksen kehittämiseen.

Life Skills for Europe -hankkeessa elämäntaidot ovat kahdeksassa taitokategoriassa, joista kukin avaa taitojen merkitystä ihmisen ja yhteiskunnan kannalta:

1. Lukutaidot (literacy capabilities)

2. Numerotaidot (numeracy capabilities)

3. Digitaaliset taidot (digital capabilities)

4. Ympäristölliset taidot (environmental capabilities)

5. Kansalaistaidot (civic capabilities)

6. Ihmistaidot (personal & interpersonal capabilities)

7. Terveystaidot (health capabilities), sekä

8. Taloustaidot (financial capabilities). 

Oppiminen tähtää muutokseen

Elinikäisen oppimisen tärkeys on laajalti tunnustettu, mutta sen perustelut ja merkitys on nähty erilaisista näkökulmista. Humanistinen traditio korostaa sivistystä ja inhimillistä kasvua. Toisaalta myös yhteiskunnan muutoksen ja työelämän tarpeiden näkökulmasta perustellaan jatkuvan uuden oppisen tarvetta. Painotukset eroavat myös aikuiskoulutuksessa. Täydennyskoulutusta tarjotaan työelämässä oleville työn tarpeista lähtien, vapaassa sivistystyössä korostuu ihmisen hyvinvoinnin ja henkilökohtaisen kasvun merkitys. Painotuksesta riippumatta vaikuttava oppimisprosessi syntyy, kun vastataan oppijan tarpeisiin. 

OECD:n määritelmän mukaan lukutaito on kykyä ymmärtää, arvioida ja käyttää kirjoitettuja aineistoja. Lukutaito antaa mahdollisuuden yhteiskunnallisen osallistumiseen, omien tavoitteiden saavuttamiseen sekä tietämyksen ja potentiaalin kehittämiseen. Lukeminen tarkoittaa käytännössä kykyä ajatteluun ja tarkoituksenmukaiseen toimintaan — se on siis paljon muutakin kuin kykyä hahmottaa sanoja ja lauseita. Omaehtoinen toiminta yhteiskunnassa vaatii lukutaidon lisäksi numeerisen tiedon ymmärtämistä ja digitaalista osaamista.

Paulo Freiren mukaan lukutaito on kyky katsoa ja arvioida maailmaa kriittisesti. Lukutaito mahdollistaa oman paikan ottamisen maailmassa sekä uuden luomisen. Tämä pätee muihinkin perustaitoihin. Puutteet perustaidoissa heikentävät yksilön mahdollisuuksia käyttää ja kehittää omaa täyttä potentiaaliaan. Puutteelliset taidot haittaavat monin tavoin elämänhallintaa ja yhteiskunnassa toimimista. Perustaitoja opittaessa oppijat kykenevät ottamaan paikkansa suhteessa ympäristöönsä ja vaikuttamaan siihen. Digitalisoituvassa tietoyhteiskunnassa perustaitojen pitäminen ajan tasalla tuottaa uusia oppimistarpeita jokaiselle.

Aikuiskasvatuksen perustana voidaan nähdä jälkimoderneissa käytännöissä tarvittavat tiedot ja taidot. Niihin kuuluvat taito oppia tuntemaan itsensä ja pitämään huolta niin itsestä kuin toisista ihmisistä ja ympäristöstä. Sivistyksellisyys nähdään taitona huolehtia itseään koskevista asioista, muodostaa kriittisesti käsityksiä yhteisistä asioista ja tarpeen tullen ottaa niihin julkisesti kantaa. Oppiminen tähtää muutokseen kohti kestävämpää ja tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa.

Oppijat ovat aktiivisia toimijoita

Oppijat ovat aktiivisia tiedonkäsittelijöitä. Jokainen tuo opetustilanteeseen aiemmat tietonsa, taitonsa ja elämänkokemuksensa. Oppimiseen motivoitumisen ja sitoutumisen kannalta on tärkeää, että opetuksen tavoitteet ja sisältö ovat oppijoiden kannalta mielekkäitä. Opetuksen eri vaiheissa, tavoitteiden, sisältöjen ja menetelmien valinnassa on mahdollista osallistaa oppijoita.

Kaikkien-mallissa oppijat asettavat itse kurssitavoitteen ja suunnittelevat toteutuksen niin, että perustaidot vahvistuvat toiminnan ohessa. Toiminnan lisäksi koulutukseen kuuluu osaamisen tunnistamista ja tunnustamista ja ohjaavaa keskustelua. Kaikkien-malli on oppijalähtöistä ja vastaa oppijoiden omiin tarpeisiin ja kiinnostuksen kohteisiin.

Oppijan kokemukset ovat resurssi oppimisessa. Oppiminen on ongelmakeskeistä pikemmin kuin ainekeskeistä. Oppijakeskeisessä opetuksessa myös suhteet muihin ja yhdessä oppiminen ovat tärkeässä osassa. Sosiokonstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaan oppijan tiedot ja taidot rakentuvat ennen kaikkea vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Vuorovaikutteisen oppimisen tavoitteena on keskustelusta oppiminen, itsenäisen ajattelun oppiminen, erilaisten näkökulmien yhdistäminen, opittavan asian hahmottaminen yhdessä ja uuden ymmärryksen tuottaminen.

Myös Kaikkien-mallissa ryhmän merkitys ja sosiaaliset suhteet ovat keskeisiä. Oppiminen tapahtuu osana oppijoiden muodostamaa yhteisöä, mutta myös osana paikallisyhteisöä. Niinpä koulutusten suunnitteluun ja toteutukseen otetaan mukaan koulutusorganisaation lisäksi myös paikallisviranomaisia tai järjestöjä.

Maailma ja muutos ovat Freiren mukaan ihmisten tekemiä. Jos muutoksen tuottamista ei ymmärretä, ihmiset ottavat olemassa olevat olosuhteet annettuina, kulttuurin ehdollistamana. Opetuksessa tuleekin tähdätä tietoisuuden lisäämiseen ja voimaannuttamiseen. Se voi toteutua ainoastaan ottamalla oppijat mukaan opetuksen suunnitteluun ja käytännön toteutukseen. 

Sen sijaan, että asiantuntijat tuottavat tiedon, joka oppijoiden odotetaan omaksuvan, Freire ehdotti esimerkiksi lukutaitokampanjoissa oppijoiden osallistumista oppimateriaalin tuottamiseen. Oppijoiden puhenauhoituksia voidaan hänen mukaansa käyttää koulutusmateriaalina, jota kommentoidaan vertaisten toimesta ja työstetään edelleen myös kirjalliseen muotoon. Näin kehitetään oppijoiden itseilmaisua. 

Oppiminen on jokaisen oikeus

Freiren mukaan lukutaitoisuus tai lukutaidottomuus eivät ole koskaan valintoja. Lukutaidottomuus johtuu siitä, ettei elinympäristössä ole tarvittu lukutaitoa tai siitä, että lukutaito on evätty yksilöltä. Kyse on olosuhteista. Tässä on kaksi ajasta ja paikasta riippumatonta huomiota:

• Osaaminen ja tarvittavat taidot ovat tilanne- ja kulttuurisidonnaisia. Niiden kehittyminen ja tarve on aina suhteessa ympäristöön. 
• Perustaitojen (esim. lukutaito) oppiminen nähdään oikeutena. Jos yksilö ei ole saanut tilaisuutta oppia omassa elinympäristössä keskeisiä taitoja, kyse on olosuhteiden pakosta ja mahdollisuuksien puuttumisesta.

Huomiot pätevät kaikkiin tietoihin ja taitoihin, jotka mahdollistavat omaehtoisen yhteiskunnan jäsenenä toimimisen.

Freiren ajattelussa punaisena lankana on yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuuden ja sorron vastustaminen. Freire tarkoittaa sorrolla esteitä, jotka rajoittavat yhteiskunnallista tasa-arvoa sekä mahdollisuuksia oman potentiaalin käyttöön ja itseilmaisuun. Epäoikeudenmukaisuus voi kohdistua erilaisiin ryhmiin, kuten muun muassa sukupuoleen, köyhiin, etnisiin vähemmistöihin, sukupuolivähemmistöihin, siirtolaisiin tai psyykkisesti tai fyysisesti vammautuneisiin.

Kaikilla on tietoja ja taitoja. Toisaalta tarvitsemamme kompetenssit muotoutuvat suhteessa ympäristöömme. Jokaisella on toisin sanoen myös puutteita taidoissa uusissa ympäristöissä tai tilanteissa toimiessaan. Näin ollen opetus ja kasvatus ei voi olla ylhäältä alaspäin suuntautuvaa.

Freiren ajatusten pohjalta havaitaan perustaitojen olevan yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden kysymys. Ymmärrämme Kansalaisen perustaidot -hankkeessa oppijat tasa-arvoisina toimijoina ja oppimisen yhdessä tekemiseksi. 

Lähteitä: 

Freire, P. 1996. Pedagogy of the Oppressed. London: Penguin Books Ltd.

Freire, P. 1985. The Politics of Education. Culture, Power, and Liberation. Westport, CT: Bergin & Garvey Publishers, Inc.

Front, T. 2003. Itseohjautuvuus ja oppijan autonomia elämänlaajuisen oppimisen haasteena. Teoksessa Sallila, P., Malinen, A. (toim.) 2003. Elämänlaajuinen oppiminen ja aikuiskasvatus. Kansanvalistusseura; Aikuiskasvatuksen tutkimusseura.

hooks, bell. 2007. Vapauttava kasvatus. Helsinki: Kansanvalistusseura.

Jarvis, P. 2004. Adult education and lifelong learning. Theory and practice. RoutledgeFalmer.

Suoranta, J. 2019. Paulo Freire. Sorrettujen pedagogi. Helsinki: Into. 

Salo & Suoranta. 2005. Sivistyksellinen aikuiskasvatus. Helsinki: Kansanvalistusseura.