Syyskausi tuo mukanaan mielenkiintoista luettavaa kirjakauppojen hyllyille, mutta myös omiin työtehtäviin liittyen. Nyt suomeksi käännetty raportti ”Aikuisten digitaaliset perustaidot Pohjoismaissa. Haasteista mahdollisuuksiksi?” antaa yleiskuvaa digitaalisten perustaitojen tilanteesta, eri pohjoismaiden käytännöistä ja lisätarpeista.
Tässä artikkelissa nostan esiin Pohjoismaisen aikuiskoulutusverkoston (Nordiskt Nätverk för Vuxnas Lärande; NVL) raportista pohjoismaiden merkittäviä vahvuuksia ja heikkouksia. Ensi viikolla käsittelen blogissa raportissa mainittuja mahdollisuuksia.
Kiinnostuneille suosittelen tutustumista raporttiin kokonaisuudessaan!
Mitä tarkoittavat digitaaliset perustaidot?
NVL:n raportissa digitaaliset perustaidot -käsite on määritelty selkeästi.
Digitaalisia perustaitoja tarvitaan ongelmanratkaisuun digitaalisessa ympäristössä. On oltava kykyä käyttää digitaalista teknologiaa, viestintätyökaluja ja verkostoja tiedon etsimiseen, muiden kanssa viestimiseen ja käytännön tehtävien suorittamiseen. Digitaitoihin luetaan myös kyky hoitaa yksityiselämään, työhön ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen liittyviä erilaisia tehtäviä.
NVL:n raportissa käytetty määritelmä perustuu PIAAC-tutkimukseen, jossa puhutaan tietotekniikkaa soveltavasta ongelmanratkaisutaidosta.
Vahvuudet
Pohjoismaat ovat vahvasti mukana digitalisaation kehityksessä. Kansalaiset pääsevät verkkoon, digitaaliset kokonaisinfrastruktuurit ovat vakaita ja yhteydet nopeita.
Myös maailmanlaajuisessa vertailussa digitaaliset taidot ovat pohjoismaissa hyvällä tasolla. Virallisissa koulutusjärjestelmissä digitaalinen osaaminen on huomioitu opetussuunnitelmien kaikilla tavoilla. Oppijoita valmistellaan myös työelämän ja yhteiskunnan osaamistarpeiden jatkuvaan oppimiseen. Digitalisaatio on yhä keskeisemmässä roolissa.
Heikkoudet
Nopeasti etenevä digitalisaatio ja teknologian kehittyminen asettavat yhä enemmän vaatimuksia digitaaliselle osaamisella arjessa ja työelämässä sekä toimimiselle yhteiskunnassa. Suomi ei ole poikkeus pohjoismaisessa trendissä: digitaalisissa perustaidoissa on suuria eroja väestöryhmittäin.
Digitaalinen syrjäytyminen uhkaa huonolla pohjakoulutuksella olevia, ikääntyneitä, maahanmuuttajia, työttömiä sekä työntekijöitä, jota eivät osallistu täydennyskoulutukseen. Digitaalisessa syrjäytymisvaarassa olevien tavoittamiseksi tarvitaan erityisiä toimia. Opetushallituksen opintosetelituella autetaan edellä mainittujen ryhmien kouluttautumista, myös perustaitojen osalta.
NVL:n raportissa heikkoutena nähtiin aikuisopetuksessa toimivien opettajien vähäiset muodolliset pätevyysvaatimukset digitaalisessa osaamisessa. Kaikissa pohjoismaissa kaivattaisiin kehittämistä siihen, miten osallistujien heikot perustaidot voidaan paremmin huomioida koulutuksessa.
Virpi Markkanen
Asiantuntija
Kansalaisen perustaidot -hanke
Opintokeskus Sivis
Kuva: Marvin Meyer/Unsplash
Lähteet
Nordiskt Nätverk för Vuxnas Lärande/Pohjoismainen aikuiskoulutusverkosto: Aikuisten digitaaliset perustaidot Pohjoismaissa. Haasteista mahdollisuuksiksi? 2019/2020.