Lukuviikkoa on vietetty yli 40 kertaa joka kerta eri teemalla. Teema heijastaa usein juuri sen hetken haasteita lukutaidossa. Vuonna 2021 kiinnitetäänkin erityistä huomiota aikuisten lukutaitoon: Otsikossa on näkyvissä ensi kevään Lukuviikon teema.
Lukukeskus on tuonut esille huolten aikuisten lukutaidosta omissa kuntavaalitoiveissaan vuoden 2021 vaaleissa. Toivomme, että kunnat tarjoaisivat enemmän tukea lukutaito-ongelmiin edesauttamalla kirjastojen, oppilaitosten ja järjestöjen tekemää työtä aikuisten lukutaidon parantamiseksi.
Suomalaisista aikuisista 11 %:lla on heikko lukutaito. Selkokielen tarpeessa arvellaan olevan jopa 750 000 henkilöä, eli 14 % suomalaisista. Selkokielen tarve kasvanut viidessä vuodessa 100 000 henkilöllä.
Heikko lukutaito voi vaikeuttaa työllistymistä, urakehitystä, elinikäistä oppimista ja johtaa pahimmillaan yhteiskunnan ulkopuolelle jäämiseen ja syrjäytymiseen.
Lukevan kansan lukemattomat aikuiset
Suomalaiset ovat perinteisesti olleet lukeva kansa, joka arvostaa lukutaitoa. Mistä siis johtuu kohtuullisen suuri heikosti lukevien osuus? Taustalla voi toki olla lukihäiriötä tai haasteita kielitaidon kanssa, mutta isolle osalle kasvuympäristö ei ole luonut suotuisia olosuhteita lukemiselle ja lukutaidon kehittämiselle, eikä sitä kohtaan ole herännyt myöhemminkään kiinnostusta esimerkiksi koulussa.
Suomesta puuttuu selkeä nimetty taho, joka auttaisi aikuista ihmistä parantamaan heikkoa luku- ja tekstitaitoaan. Rohkaisevaa kuitenkin on, että on jo olemassa yksittäisiä hyviä käytäntöjä ja ratkaisumalleja sekä Suomessa että ulkomailla. Esimerkiksi juuri päättynyt Turun ammattikorkeakoulun luotsaama Lukemattomat mahdollisuudet -hanke on kehittänyt kirjastoille tapoja tukea heikosti lukevia aikuisia.
Lukutaidon tasoa selittävät moninaiset eri tekijät kietoutuvat yhteen, mutta niillä on myös itsenäistä vaikutusta. Erityisesti koulutustaso ja ikä selittävät aikuisten lukutaitoa: heikosti lukevia on suhteellisesti enemmän vanhemmissa ja matalammin koulutetuissa ryhmissä. Aikuisten lukutaitoa selittävät tekijät, vaatimukset ja kehityskohteet vaativat lisää tunnistamista. Suomesta puuttuvat aikuisten lukutaitoa systemaattisesti kartoittavat tutkimukset. Viimeisimmän kansainvälisen aikuisten lukutaitoa kartoittavan PIAAC-tutkimuksen aineisto kerättiin vuosina 2011-2012.
Unelma elinikäisestä oppimisesta
Lukutaidon jatkuva kehittäminen luo edellytykset elinikäiselle oppimiselle ja toiminta-alojen muutoksiin sopeutumiselle. Suomessa hallitus ja monet muut tahot liputtavat elinikäisen oppimisen puolesta. Viime vuonna Sitran teettämästä elinikäisen oppimisen kyselystä käy ilmi, että lukeminen on monen aikuisopiskelijan ensisijainen tapa saada tietoa.
Lukemisen kanssa kamppailevalle aikuiselle elinikäinen opiskelu on vain unelma. Myöskään uudet urapolut eivät helposti aukea heikosti lukevalle. Samalla elinikäisen oppimisen vaatimus kasvaa: työn murroksen ja teknologisen kehityksen myötä osaamisvaatimukset tulevat kasvamaan, ja suomalaiset elinkeinot ovat muutoksessa.
Englantilaisen selvityksen mukaan työelämässä olevat heikosti lukevat eivät yleensä hakeudu lukutaitoa parantaviin ohjelmiin tai tukitoimien piiriin. Organisaatiot sopeuttavat omaa toimintaansa korvatakseen työntekijöidensä heikkoja taitoja sen sijaan, että tukisivat niiden kehittämistä ja parantamista. Heikon lukutaidon vaikutus jää näin helposti piiloon, vaikka sillä voi olla tuottavuutta alentava vaikutus.
Yhteiskunnassa tulisikin kiinnittää huomiota osaamisen lisäksi eri ympäristöjen taitovaatimuksiin: Minkälaisia eri lukutaidon vaatimuksia on työelämässä ja vapaa-ajalla? Miten ja minkälaisia eri tukitoimia tarvitaan, jotta ne tavoittavat oikeat ihmiset eri ympäristöissä? Erilaisten oppijoiden tunnistaminen ja heidän tarpeisiinsa vastaaminen on entistä tärkeämpää myös monikielisten maahanmuuttajien koulutuspolkuja suunniteltaessa.
Heikosti lukevien aikuisten muiden perustaitojen taso voi vaihdella paljon. Heikko lukutaito ei välttämättä tarkoita esimerkiksi työelämän ulkopuolella oloa, ja heikommin lukevilla saattaa olla vahvoja lukutaidon puutteita korvaavia osa-alueita. Ihminen itse ei välttämättä hae apua, koska lukutaitoon liittyy niin paljon henkilökohtaisia tunteita kuten häpeää ja huonommuuden tunnetta.
Suomella on hyvät eväät pysyä lukutaidon huippumaana
Suomalaiset kuitenkin arvostavat lukemista ja lukutaitoa ja haluaisivat lukea enemmän.
Lukukeskuksen keväällä teettämän kyselyn mukaan 60 % aikuisista kokee lukevansa tai kuuntelevansa kirjoja liian vähän. Jopa 71 % mainitsee syyksi vaikeuden keskittyä lukemiseen. Monet myös katsovat mieluummin tv-ohjelmia tai elokuvia ja kokevat ettei aika riitä lukemiselle.
Aikuisista 24 % kertoo lukeneensa enemmän koronaepidemian aikana. Myös Aikuisten lisääntyneen lukemisen pääsyyksi kerrotaan, että arjessa on nyt enemmän aikaa. Yli puolet vastaajista sanoo lukemisen olleen mukavaa ajanvietettä, ja 46 % sanoo lukeneensa siksi, että on kaivannut poikkeusoloihin muuta ajateltavaa.
Lukemisella ja kirjalla on selvästi tulevaisuutta Suomessa, kunhan on aikaa, hyvää luettavaa ja tarjolla keinoja kaikenikäisten lukijoiden tueksi. Tärkeää on muistaa, että aikuisten lukutaidon tunnistaminen ja tukeminen on keskeistä myös lasten lukutaidon kehittämisen kannalta: heikko lukutaito periytyy. Suomalaisten vanhempien asenne lukemista kohtaan on muuttunut viime vuosina jyrkästi negatiivisemmaksi.
Ilman lukevia aikuisia ei ole myöskään lukevia lapsia.
Lisää tietoa suomalaisten lukemisesta: 10 faktaa lukemisesta 2020
Ilmi Villacís
Toiminnanjohtaja
Lukukeskus-Läscentrum