Mistä oikeastaan johtuu, että yhä useammat meistä kuluttavat yli maksukapasiteettinsa? Aikuisten perustaitoihin uudella vuosikymmenellä pitäisi sisältyä taloustaitojen lisäksi myös itsetuntemus ja kriittinen monilukutaito.
Kuluttamisen helppous ja houkuttelevuus
Asta Leppä pohtii kolumnissaan (Yle 9.1.2020) hyvän elämän standardeja, joille altistumme päivittäin, ja jotka aiheuttavat kyltymätöntä tyytymättömyyttä. Kaupalliset toimijat, populaarikulttuuri, some ja lifestyle-blogit syytävät ajatuksia siitä, millaista elämän tulisi olla – ja millainen tuote tai palvelu vastaa juuri tuohon tarpeeseen. ”Because I’m worth it” julisti takavuosien kiteyttävä mainoslause.
Samanaikaisesti yksityinen taloudenpitomme on sähköistynyt lähes kokonaan. Anja Peltonen ja Juha A. Pantzar kirjoittavat (Helsingin Sanomat, Vieraskynä 15.1.2020), että käteisen kaudella rahan kuluminen ja mahdollinen vähyys oli konkreettista, kun taas sähköisen maksamisen myötä sitä ei helposti edes huomaa. Digitalous yhdessä elintasomme nousun kanssa tuottaa osalle hankalia taloudellisia ongelmia. Niiden määrä on lisääntynyt jo parikymmentä vuotta. Osa tarvitsee luottoja epäsäännöllisten tulojen vuoksi, jotta voi jaksottaa menojaan. Osalle luotot mahdollistavat mielihyvää tuottavat kuluttamisen.
Kulutuksen tutkijat tietävät, ettei ostopäätöksiä tehdä useinkaan järkeillen, vaan tunteen varassa. Emme ole itse välttämättä kovin tietoisia kaikista kulutuspäätöksiimme vaikuttavista asioista. Yltäkylläisyyden ja täydellisyyttä esittävän lifestyle-kuvaston keskellä tuntee helposti olonsa osattomaksi, jos ei ole mahdollisuutta saada edes joskus joitain niitä asioita, jotka vaikuttavat muille mahdollisilta.
Onneksi on olemassa vaihtoehtoisia tapoja suhtautua kulutukseen. Monet ihmiset, varsinkin nuoret, ovat varsin kulutuskriittisiä ja pohtivat hankintojensa tarpeellisuutta ja eettisyyttä tarkkaan.
On kuitenkin eri asia vähentää kulutustaan omasta tahdostaan kuin mahdollisuuksien puuttuessa.
Itsetuntemus ja kriittinen lukutaito osaksi talousopetusta
Puhuttaessa talousvaikeuksiin ajautuneiden neuvonnasta etenkin nuorten aikuisten kohdalla käsitys talousosaamisesta tuntuu keskittyvän puhtaasti numerotaitoihin. Ikään kuin ongelmat johtuisivat ainoastaan siitä, ettei henkilö osaa yhteen-, vähennys- tai kertolaskuja ja ajautuu siksi kestämättömään taloudelliseen tilanteeseen. Tällainen näkemys perustuu mielestäni hieman turhan kapealle ymmärrykselle aiheesta.
Tarvitsisimme talousongelmien ennalta ehkäisemiseksi kokonaisvaltaisempaa ja hitusen ymmärtävämpää lähestymistapaa, jossa lähdettäisiin liikkeelle kulutuksen juurisyistä.
Kriittinen monilukutaito voisi auttaa tunnistamaan, miten kulutuskäyttäytymiseemme pyritään vaikuttamaan. Olisi tärkeää tunnistaa kulutusjuhla ja ymmärtää, ettei ostopäätös poista tyytymättömyyttämme kestävästi: seuraava meille luotu tarve odottaa jo nurkan takana. Jos ainoastaan tuomitsemme ongelmiin ajautuneen ihmisen halun olla osa kulutusjuhlaa, synnytämme häpeää. Ratkaisemmeko kuitenkaan varsinaista ongelmaa?
Elämäntaitojen viitekehys
Miten voisimme auttaa ihmisiä tunnistamaan tapoja, joilla meihin koitetaan vaikuttaa? Miten voisimme vahvistaa itsetuntemusta ja omien arvojen pohdintaa, jotta voisimme tehdä päätöksiä itsenäisemmin ja vähemmän vaikutuksille alttiina?
Life Skills for Europe -hankkeessa on syvennetty aikuisten perustaitojäsennystä ja esitelty elämäntaitojen viitekehys. Työssä oli mukana mm. Eurooppalainen aikuiskasvatusjärjestö EAEA. Perinteisten luku- numero- ja digitaitojen lisäksi viitekehys kuvaa arjen toiminnan ja hyvinvoinnin kannalta keskeistä osaamista. Siihen kuuluvat numero- ja taloustaitojen lisäksi mm. itsetuntemukseen ja päätöksentekoon liittyvät henkilökohtaiset ja sosiaaliset taidot (Personal & Interpersonal capabilities).
Elämäntaitojen viitekehyksen mukainen perustaitokäsitys sekä lukutaidon ymmärtäminen kriittisen tietoisuuden lisääjänä voisivat auttaa rakentamaan uutta sisältöä myös oppilaitosten talousopetukseen sekä velkaantuneiden talousneuvontaan.
Nina Hjelt
Koulutussuunnittelija
Kansanvalistusseura
Kaikkien-malli on vaikuttava ja oppijalähtöinen perustaitojen koulutusmalli työikäisten arjen parantamiseksi.