kaikkienmalli_b.png
Kansalaisen perustaidot -hanke (2018–2020) on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama ja osa opetus- ja
kulttuuriministeriön Taito-ohjelmaa. Hanketta toteutetaan Opintokeskus Siviksen ja Kansanvalistusseuran yhteistyönä.

Saavutettava verkkosivu tavoittaa kaikki

Kaikkien-malli on nyt kenen tahansa käyttöönotettavissa upouusilla verkkosivuilla. Hanketiimi on urakoinut sisällön suhteen. Sivustoprojekti on ollut tiivistä aikaa varsinkin viestintäasiantuntijallemme Kristiinalle.

Sivustoprojektimme eräänä tärkeimpänä ohjenuorana on ollut saavutettavuus. Olen huomannut, että esteettömyys ja saavutettavuus sekoittuvat omassa ja muidenkin mielessä ja kielessä. Termien tarkennus vaatii siis päivitystä!

Olen työskennellyt Opintokeskus Siviksessä jo tovin. Jäsenjärjestöissämme on läpileikkaus suomalaisesta järjestökentästä. Jäsenjärjestöjämme ovat esimerkiksi Näkövammaisten liitto ja Invalidiliitto. Saavutettavuus on tärkeää kaikille mutta korostetun tärkeää erityisryhmille, esimerkiksi ruudunlukuohjelmia ja muita avustavia teknologioita käytettäville.

Saavutettavuus vai esteettömyys?

Celia  on saavutettavan kirjallisuuden ja julkaisemisen asiantuntijakeskus, joka tukee yhdenvertaisuutta lukemisessa ja oppimisessa.

Celian mukaan termit saavutettavuus ja esteettömyys sekoittuvat ja niitä käytetään usein toistensa synonyymeina. Saavutettavuus on kuitenkin vakiintumassa tilanteisiin, joissa puhutaan verkkopalveluista. Esteettömyys on käytössä, kun kyseessä on fyysinen ympäristö.

Fyysinen saavutettavuus on ympäristön esteettömyyttä: esimerkiksi pyörätuolia käyttävät henkilöt pääsevät liikkumaan esteettä. Tiedonsaannin saavutettavuus merkitsee, että tieto on muodossa, johon vastaanottaja pääsee käsiksi. Tieto voidaan esimerkiksi esittää sekä tekstinä että äänimuodossa. Keskeistä on myös ymmärrettävyys: onko tieto esitetty niin, että se on selkeää ja helposti ymmärrettävää?

Saavutettavat verkkopalvelut

Verkkopalveluissa saavutettavuus jaetaan tekniseen ja sisällölliseen saavutettavuuteen. Celian määritelmän mukaan tekninen saavutettavuus tarkoittaa, että esimerkiksi verkkopalvelua voidaan käyttää teknisten apuvälineiden avulla. Tekniseen saavutettavuuteen sisältyy mm. verkkopalvelun standardeja noudattaen tehty virheetön koodaus.

Sisällön saavutettavuus tarkoittaa kognitiivista saavutettavuutta: sisältö on ymmärrettävissä, helposti omaksuttavissa ja käytettävissä. Sisällön saavutettavuutta voi parantaa esimerkiksi käyttämällä selkeää yleiskieltä, välttämällä erikoisia ja vaikeasti ymmärrettäviä termejä sekä jaksottamalla sisältöä helposti silmäiltäviksi kokonaisuuksiksi.

Saavutettava nettisivu palvelee siis hyvin kaikkia, ei vain erityisryhmiä.

Mikä ihmeen WCAG 2.1?

Verkkosisältöjen saavutettavuus -ohjeissa näkyy usein kirjainlyhenne WCAG. Se tulee englanninkielisestä termistä Web Content Accessibility Guidelines. Ohjeistus on kansainvälisen, verkkosivujen sisällön esittämisestä suosituksia antavan World Wide Web Consortiumin (W3C) laatima.

WCAG 2.1 sisältää useita suosituksia, joita käyttämällä verkkosisällöstä on mahdollista tehdä saavutettavampaa henkilöille, joilla on vammoja tai rajoitteita. Suosituksia hyödynnetään verkkosivustojen kehittämisessä ja asiantuntijoiden tekemässä saavutettavuusarvioinnissa.

Puutteet kirjattuna saavutettavuusselosteeseen

Verkkosivuprojektin loppuvaiheissa, jo ennen julkaisemista, on hyvä selvittää testaamalla itse tai ulkopuolisen palveluntarjoajan saavutettavuustestauksella, vastaako sivusto WCAG-vaatimuksiin.
Jos kaikkia testauksessa havaittuja puutteita ei pystytä korjaamaan, voi ne kirjata sivuston saavutettavuusselosteeseen. Siihen kirjataan myös se, miksi puutteita ei ole korjattu.

Saavutettavuusseloste löytyy myös Kaikkien-mallin sivuilta.

Tuntuvatko asiat sinulle nyt selvemmiltä? Toivottavasti kirjoitukseni auttaa termien hallinnassa ja ymmärtämisessä. Alla vielä koottuna lähteet, jos haluat opiskella lisää saavutettavuusasioita.

Virpi Markkkanen
asiantuntija, Opintokeskus Sivis

Lähteet