Taloussosiaalityö tarkoittaa taloudellisen toimintakyvyn vahvistamista elämäntilanteen kohentamiseksi. Tällä työllä on vahva linkitys perustaitoihin. Perustaitojen puutteet vaikuttavat elämäntaitoihin.
Maksuhäiriömerkintä kertoo saatavien suorituksissa olevista laiminlyönneistä – henkilö ei maksa velkojaan.
Maksuhäiriömerkinnät ovat surullista tilastotietoa Suomesta. Asiakastieto Oy:n mukaan maksuhäiriömerkintöjen määrä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden ajan. Vuonna 2018 noin 380 000 henkilöllä oli maksuhäiriömerkintä. Myös ulosottovelallisten määrä on lisääntynyt. Vuonna 2018 ulosoton perintätoimien kohteena oli noin 580 000 velallista, joista 90 prosenttia luonnollisia henkilöitä.
Kevään 2020 musta joutsen, Covid-19, pahentanee tilannetta entisestään, ja näkyy tilastoissa vasta viiveellä.
Perustaitojen yhteys elämäntaitoihin
Asiakkaiden taloudellinen toimintakyvyn vahvistaminen on sosiaalityön eräs tavoite. Työtä talouteen liittyvien asioiden kanssa tehdään yksilöiden, perheiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan tasolla ihmisten elämäntilanteiden kohentamiseksi. Tästä käytetään termiä taloussosiaalityö.
Jyväskylän yliopiston Kokkolan koulutuskeskus Chydeniuksessa on perehdytty taloussosiaalityöhön. Minna Zechner, Sirpa Karjalainen ja Katri Viitasalo (toim.) Avauksia taloussosiaalityöstä -julkaisuun on koottu kiinnostavaa tietoa aiheesta.
Taloussosiaalityöllä näen vahvan linkityksen perustaitoihin. Puutteilla luku-, kirjoitus- ja digitaidoissa on välittömiä vaikutuksia elämäntaitoihin kuten esimerkiksi talous- ja terveystaitoihin.
Lisävelka velkojen maksuun huono ratkaisu
Velkaantuminen on usein monien onnettomien sattumien summa: työttömyys, peli-ongelmat ja yllättävät, suuret laskut.
Huono-osaisuus ja pienituloisuus voivat johtaa velkaantumiskierteeseen, velkarahalla maksetaan velkoja. Päällekkäiset lainat ja tietämättömyys todellisista lainakuluista mutkistavat tilannetta ja hämärtävät käsityksen veloista. Monimutkaisen paletin selvittämiseen ei ole enää kykyä tai lopulta voimavaroja. Laskupino kasvaa ja se piilotetaan pois näkyvistä, pois mielestä.
Perustoimeentulotuki siirtyi vuoden 2017 alussa Kelan tehtäväksi. Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki on edelleen kuntien sosiaalityön tehtäväkenttää. Aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijöille ja -ohjaajille tehdyn kyselyn perusteella perustoimeentulotuen siirrosta Kelaan hyötyivät asiakkaat, joilla on tarvittavat perustaidot etujen hakemiseen ja asiointiin viranomaisten kanssa verkossa. Tämä asiakasryhmä on yleensä melko vakaassa elämäntilanteessa, tarve toimeentulotuelle on tilapäinen. Sen sijaan perustoimeentulotuen siirto Kelaan johti monien asiakkaiden kohdalla vaikeuksien kasaantumiseen.
Sosiaalityössä on muunlaisiakin tarpeita kuin pelkkä toimeentulotuki.
Hankkeella kohti uudenlaista sosiaalityötä
Monissa hankkeissa on kehitelty toimintamalleja asiakkaiden talouden- ja arjenhallinnan tukemiseen. Kuntien lisäksi järjestöt ovat kehittäneet asiakkaiden tarpeita huomioivia ja innovatiivisia työmenetelmiä.
Seinäjoen ammattikorkeakoulun (SeAMK) hallinnoima ja Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskuksen SONet BOTNIAn koordinoima PRO SOS -hanke tavoitteli uutta, asiakaslähtöistä ja vaikuttavaa sosiaalityötä. Eräs kehittämisen kohde oli taloussosiaalityö. Hankkeessa oli mukana laaja joukko toimijoita eri puolilla Suomea. Tiedolle taloussosiaalityöstä on myös alalla työskenteleville suuri tarve.
PRO SOS -julkaisussa puhutaan itselleni uusista termeistä: Taloudellinen alistaminen tai taloudellinen väkivalta näyttäytyvät sosiaalityön arjessa. Tapaukset ovat monesti mutkikkaita. Olisi kyettävä löytämään oikeat palvelut ja keinot, joilla voidaan pureutua korjaavan avun sijaan ongelmien juurisyihin. Tilannetta on voitu salailla esimerkiksi pelon tai häpeän vuoksi hyvin pitkään. Esimerkiksi rahapeliriippuvuus aiheuttaa merkittäviä taloudellisia haittoja. Pahimmillaan jopa puolet rahapeliriippuvuudesta kärsivistä on ajautunut velkaongelmaan tai -kierteeseen.
Ongelmien juurisyynä voivat olla myös puutteet perustaidoissa. PRO SOS -hankkeen työpajoihin osallistuneiden sosiaaliohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden kokemusten mukaan kulutustottumukset, tiedon puute, kielen ymmärtämisen vaikeudet, lukutaidottomuus, lähiverkoston tuen puute tai osaamattomuus voivat johtaa taloudellisiin vaikeuksiin ja tulevaisuuden näkymien kaventumiseen.
Erääksi tärkeimmistä taloussosiaalityön tavoitteista PRO SOS -hankkeessa koettiin asiakkaan motivaation ja toivon herättäminen sekä tulevaisuuden näkymien mahdollistaminen. Sosiaalityössä kohtaamisella ja asenteilla on merkitystä luottamuksen rakentamisessa. Moralisoivaa tai syyttävää suhtautumista taloudellisiin vaikeuksiin on hyvä välttää. Taloudellisiin vaikeuksiin ei löydy apua pelkästään rahasta. Vaihtelevissa elämäntilanteissa on kohdattava ihminen ja hänen yksilöllinen tilanteensa olosuhteet ja mahdollisuudet kokonaisvaltaisesti huomioiden.
Hyödyllistä materiaalia taloustaitojen kehittämiseen on olemassa paljon. Sen käyttöönottoon tarvitaan monesti tukea. Sitä voi saada sosiaalityöntekijältä tai Kaikkien-mallin ryhmässä vertaisilta. Molemmat lähtevät liikkeellä asiakaslähtöisesti ja kannustaen oman arjen haltuunottoon.
Virpi Markkanen
Asiantuntija
Kansalaisen perustaidot -hanke
Opintokeskus Sivis
Kuva: Christian Dubovan/Unsplash
Lähde
Minna Zechner, Sirpa Karjalainen ja Katri Viitasalo (toim.) Avauksia taloussosiaalityöstä
Lisätietoja
PRO SOS -hankkeen verkkosivustolle on koottu taloussosiaalityön materiaalipankki, jossa on tietoa, toimintamalleja, oppaita ja verkostoja taloussosiaalityön toteuttamisen tueksi.