Perustaidoista puhutaan yhä enemmän. Mutta mitkä ihmeen perustaidot! Kyllä, osaan keittää teetä, solmia kengännauhat ja löydän aamuisin työpaikalle. Ovatko perustaitoni kunnossa?
Perustaitomääritelmässä puhutaan kolmesta keskeisestä taidosta: luku-, numero- ja digitaidoista. Lukutaito voidaan pilkkoa vielä osiin: puhuminen, kuuntelu, lukeminen ja kirjoittaminen.
Perustavanlaatuisia taitoja kaikki, eikö vain? Kuulostaa helpolta. Ihan perushommaa! Mutta entäpä jos sinulla on usealla tai vaikka yhdelläkin osa-alueella vaikeutta? Et ymmärrä kuulemaasi tai lukemaasi, et osaa toimia annetun ohjeen mukaan, et osaa erottaa faktatietoa mielipiteistä, et osaa käyttää sisällysluetteloa tai valikkoa tiedon hankintaan, et osaa tuottaa selkeää tekstiä?
Lukutaito
Jokainen osaa nimetä omasta elämästään lukemattomia esimerkkejä, missä tarvitaan lukutaitoa, luetun tai kuullun ymmärtämistä ja viestimistä puhumalla tai kirjoittamalla ja lista on takuulla pitkä.
YK:n nimeämän Kansainvälisen lukutaitopäivän julistus nostaa esille tätä meille länsimaisille ihmisille itsestään selvää asiaa:
”Lukutaito on ihmisoikeus, joka mahdollistaa yksilön kehityksen, kouluttautumisen ja täyden kapasiteetin hyödyntämisen. Lukutaito on avain parempaan terveyteen ja hyvinvointiin. Lukutaidolla on merkitystä myös sukupuolten välisen tasa-arvon, kestävän rauhan, kehityksen ja demokratian toteutumisen kannalta. Silti maailman aikuisista viidennes ja köyhimpien kehitysmaiden naisten enemmistö on lukutaidotonta.”
Eikä tarvitse olla lukutaidoton, jo puutteet lukutaidossa aiheuttavat hankaluuksia.
Numerotaidot
Numerotaito on niin ikään tärkeä taito henkilökohtaisessa ja työelämässä. Entä jos et osaisi vertailla numeerista tietoa, et ymmärtäisi yhteyttä desimaalien ja prosenttien välillä, et ymmärtäisi mittayksiköitä? Miten onnistuu oman talouden hallinta, jos et osaa vaikkapa laskea tai vertailla lainojen korkoja? Miten saat palkan riittämän koko kuukaudeksi, jos rahayksiköt eivät hahmotu? Aikatauluttaminenkin on hankalaa ilman tätä taitoa.
Yli puolella miljoonalla suomalaisella on maksuvaikeuksia. Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka paljon näistä tapauksista johtuu puutteellisista numerotaidoista.
Digitaidot
Yritykset ja yhteisöt ottavat digihyppyjä ja -loikkia. Digitaidot haastavat meitä päivittäin ja digitaidon merkitys asioiden hoitamisessa on ottanut melkoisen jättiloikan. Laitteet vaihtuvat, niiden mukana vaihtuvat ohjelmistot ja käyttöliittymät, tietoa täytyy etsiä, säilyttää, huolehtia tietoturvallisuudesta ja vuorovaikutuskin on siirtynyt erilaisiin palveluihin ja sosiaalinen media siihen vielä päälle.
Koko ajan täytyy olla myös valmius oppia uutta. Netistä löytyy hurjasti tietoa mutta sitä täytyy osata hakea ja suodattaa. Nettipankki on ollut pitkään jo tuttu ja lisäksi monia julkishallinnon toimintoja siirtyy verkkoon erilaisiin järjestelmiin. Työpaikoillakin täytyy osata käyttää monia ohjelmia selvitäkseen ihan perustehtävistä.
Riski syrjäytymiseen on suuri, jos ei ole pääsyä nettiin tai kykyä toimia siellä. Työpaikat ilmoitetaan ja työnhaku tapahtuu netissä. Vakuutusasiat ja avustukset hoituvat erilaisten palveluiden kautta, puhumattakaan, kuinka monessa paikassa ajanvaraus on netissä.
Hengästyttääkö? No niin minuakin!
Perustaidot ja elämänhallinta
Perustaidot on paletti, joka kannattaa pitää oman elämänhallinnan kannalta kunnossa. Yhteiskunta tarvitsee meistä jokaista ja kaikilla on oikeus olla osallisina yhteiskunnassa. Siksi aikuisten perustaitoja vahvistamalla edistetään hyvinvointia ja varmistetaan yhteiskunnan toimivuus ja moniäänisyys.
Virpi Markkanen
asiantuntija
Opintokeskus Sivis
Kansalaisen perustaidot -hanke