OECD julkaisi helmikuussa 2020 suosituksensa suomalaisen aikuiskoulutuksen kehittämiseksi. Talousjärjestön raportissa painotuksena on työelämälähtöisen koulutuksen vahvistaminen kilpailukyvyn, mutta myös inklusiivisten työmarkkinoiden varmistamiseksi. Tavoitteena on, että mahdollisimman iso osa väestöstä osallistuu työelämään.
Raportissa todetaan aiemminkin tunnistettu haaste: Koulutus kasautuu pitkälti samoille henkilöille. Tämä on Suomessa näkyvissä erityisen vahvasti. Vaikka aikuisväestömme osaamisen taso on kansainvälisissä vertailuissa korkea, osa jää koulutuspalvelujen ulkopuolelle.
Perustaitojen kehittämistä ja räätälöityjä koulutuksia
OECD:n raportissa todetaan, että ennen kaikkea heikot perustaidot omaavien tavoittamista ja ohjausta sekä räätälöityjen koulutusten tarjoamista tulisi kehittää. Kansalaisen perustaidot -hankkeessa olemmekin keskittyneet tähän ja luoneet asiantuntijaryhmän kanssa oppijalähtöisen Kaikkien-mallin aikuisten perustaito-opetukseen.
Kaikkien-mallin mukaisessa koulutuksessa lähdetään liikkeelle oppijan omista tarpeista, arkielämän ongelmien ratkaisemisesta. Samalla kun ratkotaan arjen ongelmia, kehitetään tavoitteellisesti oppijan luku-, numero- ja digiosaamista. Tämä kaikki tekee koulutukseen osallistumisesta motivoivaa ja oppimisesta vaikuttavaa: opitut asiat siirtyvät suoraan käytäntöön. Opetuksen ammattilaiset kuvaavat tätä sanalla transfer, siirtovaikutus. Siirtovaikutus voi jäädä sisältölähtöisissä teoriaopinnoissa joskus heikoksi.
Kaikkien-mallissa opetus toteutetaan paikallisen yhteistyöverkoston avulla. Se kytkee oppimisen arjen ympäristöihin ja tarjoaa myös jatkopolkuja oppijan tarpeiden mukaisesti.
Osaamot avuksi?
Meillä on siis koulutusosaamista räätälöityjen koulutusten tarjoamiseen. Entä koulutusta vaille jäävien kohderyhmien tavoittaminen? Kaikkien-mallin koulutuspiloteissa laajalla paikallisella verkostoyhteistyöllä on tavoitettu kulloiseenkin kohderyhmään kuuluvia henkilöitä. Se on vaatinut käytännössä mittavaa panostusta.
OECD:n raportissa todetaan, että ihmiset, joilla on matala perustaitotaso, ovat usein myös työttöminä tai matalapalkkaisilla aloilla. Matalapalkka-aloilla työntekijät ovat helposti korvattavissa. Heillä on työpaikalla heikko neuvotteluasema eduista, kuten koulutuksiin osallistumisesta. Raportin mukaan työnantajat voivat myös ajatella, että jos työntekijöiden osaamiseen investoidaan, he siirtyvät muualle. Tämä kaikki lisää matalapalkka-aloilla työskentelevien riippuvuutta työnantajastaan sekä syrjäytymisriskiä; tuottaa syrjäyttävän rakenteen.
Olisikin kiinnostavaa hahmotella, miten työnantajia voitaisiin ohjata ja kannustaa tai velvoittaa työntekijöiden kouluttamiseen. Käytännön toteutus ja kustannusten jako voisi tapahtua yhdessä julkisen sektorin kanssa.
Voisiko esimerkiksi osana kunnan tai TE-toimiston palveluita toimia nuorten Ohjaamojen kaltaisia aikuisten Osaamoja? Osaamot kokoaisivat aikuisten koulutus- ja muut ohjauspalvelut yhden luukun periaatteella. Opetukseen osallistuminen olisi työttömille ilmaista ja työssäkäyvien kustannukset jaettaisiin työnantajan kanssa. Myös yksinyrittäjät voisivat osallistua kursseille tuettuun hintaan.
Osaamojen koulutusten toteuttamisessa hyödynnettäisiin kolmannen sektorin ja koulutusyritysten yhteistyötä, kuten julkiset toimijat nykyisinkin tekevät. Osaamisen päivittämistä ja uraohjausta olisi tarjolla aiempaa koordinoidummin.
Voisiko Suomen seuraavana maabrändinä olla maailman reiluin työelämä ja osaavin aikuisväestö?
Nina Hjelt
Koulutussuunnittelija
Kansalaisen perustaidot -hanke
Kansanvalistusseura