Hankkeemme ensimmäinen vuosi on paketissa – virstanpylväs onkin sopiva hetki Kaikkien-mallista kertovan videon julkaisemiseen. Videolla pääsevät ääneen hanketiimi, pilottien ohjaajat sekä oppijat.
Video on myös johdantoa myöhemmin keväällä avattavalle Kaikkien-mallin sivustolle, jolla tulee olemaan myös mallin manuaali. Kaikkien-mallin verkkosivusto on kaikille avoin – malli on kenen tahansa kouluttajan, ohjaajan, opettajan tai vertaisryhmän vetäjän käyttöönotettavissa.
Kaikkien-malli on oppijaa voimauttava
Kaikkien-malli on uudenlainen tapa toimia aikuisten perustaitojen opetuksessa. Oppija on aina keskiössä ja tavoitteet muovataan yhdessä.
– Pidän eniten mallin joustavuudesta ja mahdollisuuksista toimia erilaisten oppijoiden kanssa. Perustaidot ovat olennaiset meille kaikille, eri ihmisillä on erilaisia heikkouksia ja vahvuuksia. Ryhmänä, luottamuksen ilmapiirissä toimien voimme kaikki oppia, yhdessä ryhmänä ja toinen toisiltamme, tuumailee hankkeen asiantuntija Virpi Markkanen.
– Kaikkien-mallin mukainen koulutus on oppijaa rohkaiseva ja voimaannuttava tapa opettaa perustaitoja. Jokaisella meistä on paljon tietoja ja taitoja, mutta myös uusia oppimistarpeita uusissa elämäntilanteissa tai toimintaympäristöissä, pohtii Kansanvalistusseuran Nina Hjelt.
Kaikkien-malli haastaa toimintatapoja, esimerkiksi perinteisen luokkaopetuksen ja jaettavan tiedon opetusmallin. Malli voidaan ottaa käyttöön ilman mittavaa suunnittelua, eikä se vaadi erityistä fyysistä ympäristöä.
Kouluttaja = sparraaja
– Kouluttaja on enemmänkin sparraaja. Hyvä kuuntelija, joka uskoo oppijoihin ja sisäiseen motivaatioon. Rooli ei ole helppo. Kouluttaja on taka-alalla, oppija tulee ensin ja heti perässä ryhmä, kuvaa projektipäällikkö Kaisa Välivehmas.
Kouluttaja on kuitenkin välttämätön.
– Kouluttaja vastaa siitä, että kaikki oppijat kuvaavat arkisen haasteensa, ja auttaa tarvittaessa realistisen toimintasuunnitelman teossa. Kouluttaja on ehdottoman tasapuolinen ja näkee pienenkin liikahduksen kohti parempaa arkea. Lopussa kouluttaja huolehtii siitä, että kaikilla on suunnitelma tai ajatus siitä, miten tästä eteenpäin, kertoo Kaisa Välivehmas.
– Paikallisen fyysisen ja sosiaalisen ympäristön ottaminen osaksi koulutusta varmistaa sen, että oppiminen viedään käytäntöön jo koulutuksen aikana ja jää osaksi oppijan arkea, sanoo Nina Hjelt.
– Vaikka koulutus päättyy, oppiminen ei, summaa projektipäällikkö Kaisa Välivehmas.
Nina Hjelt, Virpi Markkanen, Kaisa Välivehmas
Kansalaisen perustaidot -hanketiimi