Lähes jokaisessa työssä edellytetään tulevaisuudessa vähintään ammatillisen perustutkinnon tasoista tutkintoa. Tutkintojen ohessa työssäoppiminen ja epämuodolliset oppimiskanavat ovat yhä merkittävimpiä.
Poikkeusaika muutti työntekoa, jatkuvan oppimisen tarve on entistä isompi. Viestintäteknologian osuus työssä kasvaa ja palveluja siirtyy verkkoon kiihtyvällä tahdilla. Korkeakoulutettujen työntekijöiden osuus ja yleinen koulutustaso nousevat. On tärkeää pitää kaikki mukana koulutuspolulla – työssä, työtä etsiessä tai työvoiman ulkopuolella.
Oppiminen edellyttää osallisuuden ja pystyvyyden tunnetta
Luku-, numero- ja digitaidot ovat vain sanoja, kunnes ne yhdistyvät henkilökohtaiseen arkeen.
Jatkuva oppiminen haastaa perinteiset perustaidot. Jatkuva oppiminen on taito, joka kehittyy tekemällä. Muodollinen tai epämuodollinen tekeminen innostaa, jos oppija kokee sen palkitsevan: taitoja ja tietoja voi kehittää omassa tahdissa ja tavoitteen asettelulla.
Oma elämä on iso kokonaisuus, joka on joskus hyvä nähdä myös toisin silmin. Ura- ja oppimisvalmennuksen tarve kasvaa. Yhteiskuntamme tarjoaa huikean oppimisen pelikentän. Tarvitaan henkilökohtaista ja yhteiskunnallista rohkeutta kysyä itseltä ja muilta: Mitä sinä haluat tehdä isona ja auttaa? Miten haluat tehdä töitä? Keinot seuraavat perässä.
Olen viimeisen vajaan kahden vuoden aikana Kansalaisen perustaidot -hankkeessa pohtinut paljon osallisuutta. Uskon, että tunne siitä, että oma mielipide on arvokas riippumatta tittelistä tai koulutustaustasta, on olennaista.
Kaikkien-mallia kehittäessämme tehneet paljon työtä myös maahanmuuttajien kanssa. Ihailen heidän oppimisharppauksiaan usein vieraassa ympäristössä. Kehittäjänä, virkamiehenä, kouluttajana tai asiantuntijana voi olla haasteellista aidosti ymmärtää, mitä osattomuuden tunne voi olla.
– En osaa kuvitella, miltä tuntuisi olla lukutaidoton ja selvittää bussiaikatauluja digisovelluksella. Silti tehtävämme on tukea osallisuudessa ja sitä kautta rohkeuteen ja haluun oppia jatkuvasti, perustaitojen asiantuntija Erno Hyvönen opetus- ja kulttuuriministeriöstä kuvaa.
Vuonna 2017 joka viides työllisistä oli ilman ammatillista tai korkeakoulupohjaista tutkintoa. Luku on hätkähdyttävä.
Uskon, että jos saamme jatkuvan oppimisen imun jo perusasteille ja pystymme valamaan oppimisen uskoa kaikenikäisille, jatkuvasta oppimisesta tulee uusi perustaito. Kansalaisuuden, osallisuuden tunne ja aito läsnäolo omassa elämässä vahvistavat jatkuvan oppimisen halua.
Teksti ja kuva:
Kaisa Välivehmas
Kansalaisen perustaidot-hankkeen projektipäällikkö
Lähteet
Koulutus ja työvoiman kysyntä 2035. Osaamisen ennakointifoorumin ennakointituloksia tulevaisuuden koulutustarpeista -julkaisu, Opetushallitus, Ilpo Hanhijoki 6/2020. h