Blogi-210420.jpeg
Kansalaisen perustaidot -hanke (2018–2020) on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama ja osa opetus- ja
kulttuuriministeriön Taito-ohjelmaa. Hanketta toteutetaan Opintokeskus Siviksen ja Kansanvalistusseuran yhteistyönä.

”Emme voi astua samaan virtaan kahdesti” – viisaita ajatuksia aikuisten ohjauksesta

Tarinat nopeasti muuttuvista työmarkkinoista ja katkoksisista urista ovat meille kaikille tuttuja. Ne tuovat perusteluita jatkuvan oppimisen tarpeelle sekä vaatimuksen ohjauksen tehostamisesta. Tämä näkyy tuoreeltaan esimerkiksi Euroopan unionin komission tilaamassa tutkimusraportissa (Lifelong guidance policy and practice in the EU: Trends, Challenges and Opportunities).

Näkökulma on usein yhtäältä urakeskeinen, toisaalta yksilöä olemassa oleviin, omalakisiksi oletettuihin työmarkkinoihin sopeuttava. Puhutaan paljon siitä, millaista osaamista ja valmiuksia yksilöillä tulisi olla pärjätäkseen ja oman työllistettävyytensä (employability) varmistamiseksi.

On tärkeää, että aikuisille tarjottavaa ohjausta lisätään ja sen koordinointia sekä toimijoiden välistä yhteistyötä parannetaan, kuten edellä mainitussa raportissa suositellaan. Ohjaus yhteiskunnallisena järjestelmänä on monen instituution ja hallinnonalan alla oleva, laaja järjestelmä. Itse ohjausta kehitettäessä on hyvä pohtia millaisin työmarkkinoita ja yksilön elämänkulkua koskevin oletuksin ohjaustyötä halutaan tehdä.

Ohjaus osana urasuunnittelua

Työnohjaaja Jussi Onnismaa Werka kehitys oy:sta kertoi Kansalaisen perustaidot -webinaarissa aikuisten työnohjauksesta muuttuvassa maailmassa. Onnismaa nosti urasuunnittelun rinnalle ajatuksen ohjauksesta kannatteluna, ja ura- ja elämänsuunnittelun tukemisena. Esitys on kuunneltavissa YouTubessa.

Onnismaan mukaan uratarinat eivät tue elämänura-ajattelua. Vaikka kerromme uratarinat yleensä jälkikäteen yhtenäisinä menestystarinoina, todellisuudessa olemme kaikki kuitenkin jatkuvassa tulemisen tilassa. Elämä ei ole muuttumaton, staattinen ja hallittavissa.

– Ura on elämänura, se on meistä jokaisella, huomautti Onnismaa.

Uratarinoiden ongelma on hänen mukaansa siinä, että ne synnyttävät turhaa vertailua ja häpeää.

Ehkä kyse on pikemminkin keskeneräisyyden sietämisestä ja hallinnan illuusiosta luopumisesta. Voimme toki tehdä päätöksiä, joilla pyrimme edistämään tavoitteidemme toteutumista ja tarttua meille tarjoutuviin tilaisuuksiin. Meillä on kuitenkin rajallinen valta elämäämme koskeviin päätöksiin. Asiat muuttuvat itsestämme riippumatta. Unelmien työ häviää tai osoittautuu tavalla tai toisella epäsopivaksi olosuhteiden muuttuessa.

Luodaan yhdessä merkityksiä jatkuvassa muutoksessa

Jokainen hyötyy elämänsä aikana suuresti erilaisista ohjauspalveluista, kun pyrkimyksenä on hahmottaa omia vahvuuksia, toiveita ja tavoitteita sekä löytää mahdollisuuksia.

Onnismaa kuvasi ohjausta kiireettömänä tilana ja yhteisenä merkitysten luomisena. Myös Vance Peavyn kehittämä sosiodynaamisen ohjauksen teoria lähestyy ohjaustyötä ihmisen kokonaisvaltaisesti kohtaavana toimintatapana, jossa pyritään auttamaan ihmistä identiteettipohdinnoissaan tämän päivän sosiaalisen elämän ja siihen liittyvien jatkuvien muutosten kontekstissa.

– Ohjaus on ajan, kunnioituksen ja huomion antamista, Onnismaa kiteytti.

Sille jos jollekin on tarve alussakin todetussa nopean muutoksen työelämässä katkoksineen.

Nina Hjelt
koulutussuunnittelija

Kaikkien-malli on vaikuttava ja oppijalähtöinen perustaitojen koulutusmalli työikäisten arjen parantamiseksi.

Lähteet

Peavy. V. R. 1999. Sosiodynaaminen ohjaus. Konstruktivistinen näkökulma 21. vuosisadan ohjaustyöhön. Helsinki: Psykologien kustannus Oy.
Lifelong guidance policy and practice in the EU: trends, challenges and opportunities