Kaikilla tulisi olla yhdenvertaiset mahdollisuudet toimia täysivaltaisina yhteiskunnan jäseninä.
Jokin aika sitten näin Ylen iltauutisissa mielenkiintoisen klipin tietoliikennekonserni DNA:n teettämästä Digitaalinen yhdenvertaisuus Suomessa -tutkimuksesta. Uutisen viesti oli pysäyttävä: puoli miljoonaa suomalaista pelkää syrjäytyvänsä, koska heillä ei ole varaa digilaitteisiin tai taitoa käyttää niitä. Syrjäytymisestä taas seuraa yksinäisyyttä ja mielenterveysongelmia. Joukko on aika suuri.
Eriarvoisuuden tunne suurempi vanhemmissa ikäryhmissä
DNA:n viestintäjohtaja Vilhelmiina Wahlbeck määrittelee Digitaalinen yhdenvertaisuus Suomessa -tutkimuksen uutisoinnissa eriarvoisuuden tunteeksi, jossa ihminen kokee jäävänsä paitsi jostakin, koska ei kykene käyttämään digitaalisia palveluita. Esimerkiksi älylaitteiden ja osaamisen puute ovat digitaalista eriarvoisuutta. Myös fyysiset rajoitteet vaikuttavat negatiivisesti yhdenvertaisuuden kokemiseen.
Lähes 90 % vastaajista koki olevansa ainakin jokseenkin yhdenvertainen muiden suomalaisten kanssa digitalisoituvassa Suomessa. Eriarvoisuuden kokeminen oli hieman suurempaa vanhemmissa ikäluokissa. Nuoret kokivat palveluiden siirtymisen verkkoon enemmän elämää helpottavana kuin vanhemmat ikäryhmät.
Suurimmat syyt eriarvoisuuden kokemiseen:
- osaamisen puute (25 %),
- iäkkyys – vaikea pysyä kehityksessä mukana (19 %)
- haluttomuus digitalisoitumiseen (10 %)
Vaikka oma osaaminen olisi tarvittavalla tasolla, noin 40 % vastaajista tunnistaa lähipiiristään yhteiskunnallisten tai sosiaalisten palvelujen ulkopuolelle jääneen. Tällaisia läheisiä on useampia itsellänikin. Puuttuu laitteita tai niiden käyttöön tarvittavaa osaamista, rohkeutta tai kiinnostusta. Kokemusta ikäihmisten digitukena toimimisesta on tullut paljonkin.
Etäkoulun vaikutus vähävaraisiin lapsiperheisiin
Koronakevään aikana mm. lastensuojelujärjestöissä havahduttiin digitaaliseen eriarvoisuuteen. Vähävaraisten perheiden lapsilla ei välttämättä ole etätunneille osallistumiseen, kotitehtävien tekemiseen tai henkilökohtaisten asioiden hoitamiseen tarvittavia laitteita.
Digitaalinen eriarvoisuus voi lisätä vähävaraisten lapsiperheiden ulkopuolisuuden tunnetta, Pelastakaa Lapset ry:ssä työskentelevä Aino Sarkia muistuttaa.
Sarkian mukaan digitaalista eriarvoisuutta on tutkittu vähän, mutta aihe huolettaa. Kaikilla tulisi olla yhdenvertaiset mahdollisuudet toimia täysivaltaisina yhteiskunnan jäseninä. Tämä ei Aino Sarkian mukaan toteudu digitaalisen yhdenvertaisuuden puuttuessa. Digitaalista yhdenvertaisuutta tarvitaankin läpileikkaavasti koko yhteiskunnassa.
Kaikkien-malli tasa-arvon asialla
Kaikkien-malli on vaikuttava ja oppijalähtöinen perustaitojen koulutusmalli työikäisten arjen parantamiseksi. Ryhmässä kehitetään oppijan omien tavoitteiden mukaan digi, luku- ja numerotaitoja. Usein nämä perustaidot linkittyvät jouhevasti toisiinsa. Digitaitoa ei ole ilman lukutaitoa, numerotaidot edellyttävät usein myös digitaitoja.
Kaikkien-malli on tasa-arvon asialla. Kaikilla on oikeus perustaitoihin. Yhteiskunta tarvitsee meitä kaikkia.
Virpi Markkanen
Asiantuntija
Kansalaisen perustaidot -hanke
Opintokeskus Sivis
Kuva: StockSnap/Kristin Hardwick