Arviointi on tärkeä väline kaikelle oppimiselle ja toiminnan kehittämiselle.
Kansalaisen perustaidot- hankkeen tavoitteena on suunnitella ja jalkauttaa koulutusmalli, joka pohjautuu Englannissa kehitettyyn Citizens’ Curriculum -malliin. Yhteiskunnat ovat erilaisia ja se, mikä toimii Englannissa ei välttämättä ole suoraan siirrettävissä Suomeen sellaisenaan. Mallin lokalisoimiseksi tarvitsemme ajatuksia, havaintoja ja palautetta niin hankkeen pilottikoulutuksiin osallistuvilta, pilottien ohjaajilta ja muilta mukana olevilta kumppaneilta.
Kansalaisen perustaidot on ensimmäinen ESR-rahoitteinen hanke, jossa olen itse mukana. Koska kyseessä on ESR-hanke, arviointi on kirjattu hankesuunnitelmaan jo hakemusvaiheessa. Nyt tarkennamme perusasiat: kuka, miten ja milloin? Etsiessäni lisätietoa projektin arvioinnista löysin Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan julkaisun Opas projektiarviointiin. Oppaan on kirjoittanut Leena Suopajärvi. Opas on suunniteltu juuri ESR-hankkeille, ja sain siitä itselleni hyvät perustiedot, tiiviisti ja selkeästi avattuna. Lämmin lukusuositus!
Hankkeilla on siis velvollisuus raportoida toiminnastaan rahoittajalle. ESR-hankkeiden toteutumista seurataan tiiviisti jo hankkeen aikana erilaisilla seurantalomakkeilla, väliraportilla sekä loppuraportilla. Projektissa mukana oleville ja koulutuksiin osallistuville henkilöille on omat aloitus- ja lopetuslomakkeet. Lopetuslomakkeessa on perustietojen lisäksi hieman arviointia mutta se on hyvin yleisellä tasolla koska lomakkeiden tulee käydä kaikille ESR:n rahoittamille hankkeille.
Edellä mainitussa Lapin yliopiston julkaisussa pidetään väliraporttia hankkeen arvioinnissa tärkeämpänä. Väliraportin vastaukset annetaan avovastauksina ja siinä on mahdollista myös pohtia syitä ja seurauksia sekä vapaamuistoisempaa itsearviointia projektin osalta: miksi jokin asia onnistui ja toinen ei. Väliraportin jälkeen toimia on vielä mahdollista tarkentaa tai suunnitella tarpeen mukaan.
Jos projektissa tehdään arviointia itse, kutsutaan sitä kirjallisuudessa sisäiseksi arvioinniksi tai itsearvioinniksi. Kaiken arvioinnin tapaan itsearvioinnissa tiedonkeruun tulee olla systemaattista, tieto tulee analysoida ja arvioijan tulee myös raportoida rehellisesti mahdolliset puutteet, rajoitukset ja sidokset, jotka voivat osaltaan vaikuttaa arviointiin. Itsearvioinnissa tarvitaan myös paljon ihmissuhdetaitoja ja oman roolin kriittistä pohdintaa. Virheiden ja ongelmien rehellinen kuvaaminen nähdään tärkeänä. Niistä on mahdollisuus oppia.
Tulokset ja tuotokset ovat vaikutuksia yksiselitteisempi arvioida ja raportoida. Tuloksista saadaan helposti numeerista tietoa: monta koulutusta järjestettiin ja kuinka monta osallistuja niissä oli.
Vaikutusten mittaaminen onkin sitten jo monisyisempi juttu. Mitä vaikutusta vaikkapa koulutukseen osallistumisella oli osallistujalle? Hankkeessamme meillä on ajatuksena käyttää pilottikoulutuksiin osallistujien oman tilanteen itsearvioinnissa työterveyslaitoksen kehittämää Kykyviisari-työkalua. Näin Kykyviisari määritellään TTL:n verkkosivuilla: Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä kaikille työikäisille. Kykyviisarin avulla vastaaja voi selvittää omaa tilannettaan, keskeisiä vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan. Kykyviisari mahdollistaa myös työ- ja toimintakyvyssä tapahtuneen muutoksen tarkastelun, jos arviointi toistetaan. Ajatuksemme on toistaa Kykyviisari-kysely koulutuksen alussa ja lopussa joko kokonaan tai osin. Tällä tavalla saamme tietoa koulutuksen vaikutuksista, miten lähtötilanteet eroavat tilanteesta koulutuksen päättyessä.
Projektin arvioinnissa ja raportoinnissa tarvitaan erilaista tietoa. Numerot ovat tärkeitä, mutta tarinat tuovat projektin tuloksia eri tavalla näkyväksi. Kun hankkeesta viestitään, tarvitaan niin numeroita kuin tarinoitakin. Tarvitsemme tietoa hankkeen ohjausryhmälle, kumppaneille, kehitettävästä koulutusmallista kiinnostuneille, verkostoille ja kansalaisille. Mitä useampia keinoja käytämme arvioinnissa, sitä monipuolisempaa tietoa saamme niin vahvuuksista kuin vältettävistä sudenkuopistakin ja kokemuksista oppiminen mahdollistuu.
Virpi Markkanen
Asiantuntija
Kansalaisen perustaidot -hanke
Opintokeskus Sivis