Blogi-vko-38.jpg
Kansalaisen perustaidot -hanke (2018–2020) on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama ja osa opetus- ja
kulttuuriministeriön Taito-ohjelmaa. Hanketta toteutetaan Opintokeskus Siviksen ja Kansanvalistusseuran yhteistyönä.

”Äitien ja lasten arjen tsemppiryhmä”

Miten äiti voisi huolehtia omasta hyvinvoinnistaan lapsiarjen keskellä? Mitä kivaa lapsen kanssa voi tehdä ja mistä saa tarvittaessa apua ja tukea?

Näitä asioita pohdittiin Hyvinvointia arkeen lapsen kanssa -koulutuksessa, johon osallistuin syyskuussa Itäkeskuksessa. Koulutuksen järjestivät yhteistyössä Kansalaisen perustaidot -hanke ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piiri. Kulttuurikeskus Stoa tarjosi koulutukseen tilat ja taideaktiviteetteja.

Oikeastaan sana ”koulutus” antaa väärän mielikuvan kahdesta tapaamiskerrasta. Ne muistuttivat enemmän vertaisryhmätapaamisia, joissa kahvitellaan ja rupatellaan jostain yhteisesti kiinnostavasta aiheesta. Erona vapaamuotoiseen kokoontumiseen oli kuitenkin, että tapaamisissa oli kaksi vetäjää. He esittelivät teemat ja teettivät osallistujilla erilaisia keskustelu- ja pohdintatehtäviä.

”Haluaisin enemmän arvostusta kaikelle sille mitä teen kotona”

Tunnelma oli rento: Istuimme lattialla värikkäillä vilteillä. Osalla äideistä oli mukanaan vauva tai taapero. Lattialla ryömivät lapset toimivat myös jään rikkojina osallistujien välillä. Yhdessä pohdimme, mikä äitiydessä on parasta, mitä rooleja meillä on, mistä saamme energiaa ja mitä kaipaamme enemmän elämäämme tällä hetkellä.

Tehtäviä tekemällä reflektoimme, miten voisimme parantaa oman hyvinvointiamme. Haasteina äidit mainitsivat muun muassa oman ajan ja tilan puutteen, huonosti nukutut yöt ja läheisen tarjoaman tuen puutteen. Osallistujat kaipasivat enemmän mahdollisuuksia liikkumiseen, ystävien tapaamiseen, rentoutumiseen ja keskusteluun aikuisten asioista. Lisäksi äidit kaipasivat työelämän tarjoamia haasteita, ja toisaalta enemmän arvostusta kotitöille.

Näiden keskusteluiden tukemana jokainen asetti itselleen oman tavoitteen. Kahden tapaamiskerran välissä kotitehtävänä oli yrittää tuoda elämään enemmän valitsemaansa asiaa. Minulla tavoite oli hauskanpito, toisella seikkailu, kolmannella liikunta. Tavoitteisiin liittyvät toimet, oivallukset ja kuvat jaettiin ryhmän kanssa.

Osallistujat kokivat koulutuksen mielekkääksi ja hyödylliseksi. Se kirkasti, mille elämässä pitäisi järjestää aikaa. Kokoontumiset toivat vaihtelua arkeen, niitä toivottiin lisää.

Äidit kommentoivat koulutusta mm.:

Täällä on kodinomainen tunnelma ja tänne on hyvä tulla lapsen kanssa

Jäin miettimään positiivisia asioita elämässä.

Tämä on arjesta poikkeavaa, yleensä olen vain kotona ja teen ruokaa.

Yksi osallistuja totesi, että tämä on äitien ja lasten arjen tsemppiryhmä. Kommentti kuvaa mielestäni hyvin ryhmän henkeä.

”En ole yksin näiden asioiden kanssa”

Koulutuksessa oli antoisaa tavata äitejä eri kulttuuritaustoista. Luulen, että maahanmuuttajataustaiset äidit kokivat koulutuksen tieto-osiot erityisen hyödylliseksi. Heillä ei ole välttämättä hyvät sosiaaliset verkostot, eikä tietoa yhteiskunnan tarjoamista palveluista ja toiminnasta lapsiperheille.

Mukana oli myös joitakin äitejä, joilla on heikko suomen kielen taito. Heidän osallistumisensa teki mahdolliseksi se, että Nadia El-Radhi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piiristä toimi tulkkina suomen ja arabian kielen välillä. Tämä herätti minut huomaamaan, miten tärkeää olisi tarjota tulkkipalvelu esimerkiksi perhekahviloissa, jos halutaan aidosti luoda yhteyksiä kantasuomalaisten ja maahanmuuttajataustaisten isien ja äitien välille.

Pohdin myös, mitä tällaisen koulutuksen järjestäminen vaatii kouluttajilta. Kouluttajat laittoivat oman persoonansa peliin ja kertoivat omista hyvinvointitavoitteistaan ja haasteistaan muiden rinnalla. Ehkä se oli yksi osatekijä avoimen ja kannustavan tunnelman luomisessa. Tällaisessa koulutuksessa ei voi välttämättä olla objektiivinen tarkkailija, joka ottaa vastaan muiden kokemukset jakamatta mitään omasta elämästään.

Kahden kokoontumiskerran ehkä tärkein anti oli tunne, etten ole yksin näiden asioiden kanssa. Muillakin äideillä on samanlaisia haasteita ja apua on saatavissa.

Eräs äideistä kommentoi: ”Olemme kaikki erilaisia mutta meillä on niin paljon kaikkea yhteistä, mitä ollaan lapsen kanssa koettu”.

Hyvinvointia äideille lapsen kanssa -koulutus järjestettiin 4. ja 11.9.2020 Kulttuurikeskus Stoasssa. Koulutuksen toteutti Kansalaisen perustaidot -hanke yhdessä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piirin kanssa.

Sari Pohjola