Keskeiset asiat
- Oppimisen tunnistaminen ja arviointi on osa oppimista
- Palautekeskustelun käymiseen ja dokumentointiin on varattava aikaa
- Arviointi voi tapahtua henkilökohtaisesti tai ryhmässä
Opettaminen on aina tavoitteellista toimintaa. Toiminnassa opittuja tietoja ja taitoja on oppijan kannalta tärkeää tunnistaa ja tunnustaa – se on osa oppimista. Ohjattu, oppijan henkilökohtainen reflektointi tai ryhmässä toteutettu arviointi- ja palautekeskustelu voivat tuottaa tarpeellisen tiedon oman osaamisen kehittymisestä muodollisen arvioinnin (esimerkiksi koe) sijaan.
Palautteen avulla kouluttaja voi saada arvokasta tietoa oppijoiden kokemuksista ja pystyy kehittämään toimintaa jatkossa.
Menetelmät
Itsearvioinnin voi toteuttaa kirjoittamalla tai keskustelemalla riippuen oppijoiden kielitaidosta. Ohjaaja voi tehdä muistiinpanoja.
– Tavoitteena on tehdä havaintoja oppijan kokemuksesta ja tunnistaa opittuja tietoja ja taitoja.
– Ohjaaja voi tukea kysymyksillään oppijan pohdintaa sekä tuoda täydentäviä havaintoja keskusteluun.
Kesto n. 30 min. pienryhmissä + n. 45 min. isossa ryhmässä (ryhmän kokoesimerkki 12 henkilöä)
Toteutusajankohta: koulutuksen alussa ennen henkilökohtaisen kehittämissuunnitelman tekoa:
– Jaa oppijat heitä kiinnostavien kehittämisteemojen mukaisiin 3-4 henkilön pienryhmiin
– Jokainen oppija kuvaa alustavasti, mitä haluaisi kehittää arjessaan koulutuksen aikana 5 min/oppija
– Jokainen vuorollaan kirjaa ylös toisen oppijan vastaukset
– Kaikki antavat lyhyen, rakentavan palautteen tai vinkin alustavaan ajatukseen
– Kokoontuminen takaisin isoon ryhmään
– Kaikki kertovat muulle ryhmälle uudelleen kehittämisajatuksensa
– Koko ryhmä voi kommentoida ja ideoida
– Kouluttaja kirjaa keskustelun ylös
– Kouluttaja toimittaa oppijalle oman muistionsa
Hyödyt: ryhmäytyminen, kehittämisen yhteisöllistyminen: kaikki tietävät, mitä muut kehittävät, oppija saa kannustusta ja ideoita omaan kehittämiseensä
Toteutusajankohta: koulutuksen lopussa kehittämishankkeiden esittelytilanteessa:
– Ohjeista jokaista esittämään kehittämishankkeensa prosessi ja tulokset valitsemallaan tavalla (suullinen tarina, kuva, äänite, draama, video jne.)
– Aikatauluta vuorot valmiiksi ja anna rajattu minuuttimäärä per esiintyjä
– Sopikaa, että jokainen kuuntelee toistensa esitykset ja tekee muistiinpanoja
– Jokaisen esityksen jälkeen ryhmä ja mahdollisesti mukana olevat yhteistyökumppanit kommentoivat positiivisesti ja antavat lisäideoita
– Kouluttaja dokumentoi keskustelut
– Mikäli kouluttajalla on aikaa, oppijoille jaetaan positiiviset kommentit muiden palautteista erillisessä dokumentissa koulutuksen jälkeen
Hyödyt: kehittämisestä tulee näkyvää ja sillä on selkeä deadline, esiintymisvarmuus kasvaa, ryhmähenki vahvistuu, oppijan tietomäärä kasvaa ryhmäkeskustelun myötä
Kesto yhteensä n. 30 min.
– Jaa ryhmä pienempiin, 2–3 hengen ryhmiin.
– Voit antaa ryhmälle keskustelun pohjaksi valmiiksi muotoilemasi aiheet tai kysymykset, esimerkiksi “mitä opin päivien aikana?”
– Kukin pienryhmä voi tehdä muistiinpanoja isolle paperille tai post it -lapuille, jotka liitetään lopuksi fläppitauluille. Keskustelulle on hyvä varata aikaa n. 10–15 minuuttia.
– Lopuksi käydään koko ryhmän yhteinen keskustelu. Kouluttaja voi lukea ja ryhmitellä fläppitaululle tuotuja post it -lappuja ryhmän kommentoinnin tukemana. Vaihtoehtoisesti jokainen pienryhmä voi jakaa omaan paperiin kirjaamansa ajatukset muille.
– Kysymysten muotoilulla keskustelun fokuksen voi asettaa joko omaan oppimiseen ja kehittymiseen (mitä opin, mitä haluaisin vielä oppia) tai koulutuksen toteutukseen (risut ja ruusut)
Puu metaforana, tavoitteena opittujen asioiden käsittely: mikä on perustietoa (juuret), mitä oivallettiin (lehdet) jne.
– Luodaan omien kirjausten ja yhteisen keskustelun kautta opittua kokoava kuva puun muotoon.
Kesto: toteutetaan toiminnan aikana:
– Ohjeista oppijat keräämään ja dokumentoimaan oppimaansa koko koulutuksen ajan
– Ohjeista oppijat miettimään opittuja asioita valmiiden kysymysten avulla, esimerkiksi: Mitä opin? Mitä oppimani tieto minulle merkitsee? Miten voin hyödyntää oppimaani tietoa? Mikä jäi epäselväksi? Mistä haluaisin tietää lisää?
– Voit antaa valmiit kysymykset tai neuvoa oppijaa kirjoittamaan vapaamuotoisemmin ajatuksiaan tai muistiinpanoja.
– Lopuksi oppijat voivat jakaa tuotoksiaan joko ohjaajalle tai koko ryhmälle.
Arviointi- ja palautekysymyksiä:
– Listaa kolme tärkeintä oppimaasi asiaa (yksin tai pareittain)
– Mikä koulutuksessa oli hyvää?
– Mitä uutta opin?
– Mikä oli minulle hyödyllistä?
– Mitä haluan seuraavaksi oppia?
– Mitä olisin toivonut enemmän?
– Mistä en pitänyt?
Muistilista
- Varaa arviointiin ja palautteeseen riittävästi aikaa
- Arvioinnin tavoite on syventää oppimista
- Haluatko palautetta koulutuksesta oman työsi kehittämiseksi? Palautetta voi kerätä erillisillä kysymyksillä kirjallisesti tai suullisesti