Blogi-051219-Hjelt.jpg
Kansalaisen perustaidot -hanke (2018–2020) on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama ja osa opetus- ja
kulttuuriministeriön Taito-ohjelmaa. Hanketta toteutetaan Opintokeskus Siviksen ja Kansanvalistusseuran yhteistyönä.

Perustaitojen oppiminen on jokaisen oikeus

Ollakseen vaikuttava koulutusmallin on sitoutettava ja motivoitava oppijaa. Motivaatio syntyy, kun oppiminen lähtee liikkeelle oppijoiden omista kokemuksista ja tarpeista. Brasilialaisella kasvatusfilosofilla Paulo Freirellä on vankkaa annettavaa perustaitojen ja niiden opetuksen ymmärtämiseksi.

Ymmärrystä hanketematiikkaan

Kasvatustieteiden päivät toi Joensuuhun marraskuun lopussa yli 500 kasvatuksen ja koulutuksen tutkijaa ja asiantuntijaa.

Aikuiskasvatus-tiedelehden tuottamassa Klassikon paluu -teemaryhmässä jaettiin oivalluksia ja ymmärrystä kasvatustieteiden klassikkotekstien kytkemisestä nykyhetkeen. Keskustelua johti aikuiskasvatuksen professori Juha Suoranta Tampereen yliopistosta.

Toin ryhmään kokemukseni Freirestä Kansalaisen perustaidot -hankkeen näkökulmasta. Hankkeen tehtävänä on luoda vaikuttava malli aikuisten perustaito-opetukseen. Esikuvanamme on Englannissa laadittu Citizens’ Curriculum -malli, joka pohjautuu tutkimustietoon aikuisten oppimisesta. Vastataksemme toimeksiantoon olemme luoneet ymmärrystä siitä, mitä perustaidoilla tarkoitetaan ja miten ne määrittyvät nykyajassa sekä pohtineet perustaitojen merkitystä yksilön ja yhteiskunnan kannalta.

Mitä annettavaa Paulo Freirella (1921–1997) on tähän kaikkeen?

Brasilialainen Freire tunnetaan työstään maalaisten lukutaitokoulutuksessa ja kriittisen pedagogiikan laatijana. Koen hänen ajatuksensa äärimmäisen ajankohtaisiksi ja hyödyllisiksi perustaitojen tematiikan jäsentämisen kannalta.

Lukutaito on kykyä muuttaa maailmaa

Freire ei tyydy mekaaniseen käsitykseen lukutaidosta kykynä toistaa sanoja vaan käsittää lukutaidon kyvyksi katsoa ja arvioida maailmaa kriittisesti. Kriittinen ja ymmärrykseen tähtäävä lukutaito mahdollistaa oman paikan ottamisen maailmassa ja uuden luomisen.

Sama ajatus ulottuu muihinkin perustaitoihin. Puutteet perustaidoissa heikentävät yksilön mahdollisuuksia käyttää ja kehittää omaa täyttä potentiaaliaan. Puutteelliset taidot haittaavat monin tavoin elämänhallinta ja yhteiskunnassa toimimista. Vauhdilla digitalisoituvassa tietoyhteiskunnassa perustaitojen pitäminen ajan tasalla tuottaa uusia oppimistarpeita jokaiselle.
Freiren mukaan lukutaito tai lukutaidottomuus eivät koskaan ole yksilön valintoja vaan seurausta rakenteista ja politiikasta. Lukutaidoton ei ole kenties elinympäristössään tarvinnut lukutaitoa tai se on evätty häneltä.

Freiren ajatuksessa on kaksi ajasta ja paikasta riippumatonta huomiota: 1) Osaaminen ja tarvittavat tiedot ja taidot ovat tilanne- ja kulttuurisidonnaisia. Niiden kehittyminen ja tarve on aina suhteessa ympäristöön. 2) Perustaitojen, kuten lukutaidon, oppiminen nähdään oikeutena. Jos yksilö ei ole saanut tilaisuutta oppia omassa elinympäristössään tärkeitä taitoja, kyse on todellisten mahdollisuuksien puuttumisesta.

Oppiminen on yhdessä tekemistä

Kaikilla on yhtäältä tietoja ja taitoja, toisaalta tarvitsemamme kompetenssit ovat suhteessa ympäristöömme. Jokaisella on toisin sanoen myös puutteita taidoissa toimiessaan uusissa ympäristöissä tai tilanteissa. Opetustilanteessa tulee tunnistaa ja tunnustaa yksilön tiedot ja osaaminen, ja selvittää, mikä on tämän elämismaailman kannalta oleellista. Siten opetus ja kasvatus eivät voi suuntautua ylhäältä alas eli Freiren sanoin kasvatus ei voi olla tallettavaa.

Freire oli sitoutunut maailman muuttamiseen ja painotti käytännön työskentelyn merkitystä teoreettisten pohdintojen lisäksi. Hän ymmärsi oppijat tasa-arvoisiksi toimijoiksi ja oppimisen yhdessä tekemiseksi. Opettaja tai ohjaaja on opetustilanteessa itsekin mukana oppimassa. Sisältöjen tulee olla oppijoille olennaisia.

Mukana julkisessa keskustelussa

Kansalaisen perustaidot -hankkeessa syntyvän pedagogisen Kaikkien-mallin ydinperiaatteita ovat

  • oppijalähtöisyys eli oppimisen sisältöjen ja tavoitteiden yhdessä suunnitteleminen
  • paikallisuus eli yhdessä tekeminen ja oppijan omaan ympäristöön kytkeytyminen
  • perustaitojen oppiminen oppijan oman elämän tarpeesta käsin

Ydinperiaatteet näkyivät hankkeen koulutuspiloteissa, ja haluamme niiden näkyvän myös käytännön työssä.

Keskustelu Klassikon paluu -teemaryhmässä oli paneutuvaa. Sain useita hyviä kommentteja liittyen hahmotukseemme. Teemaryhmästä seuraa esseesarja Aikuiskasvatukseen.
Kansalaisen perustaidot -hankkeen puolesta haluamme tulevaisuudessakin olla mukana perustaitoja ja niiden opetusta koskevassa asiantuntijakeskustelussa.

Nina Hjelt
Koulutussuunnittelija
Kansanvalistusseura

Kuva: Kasvatustieteiden päivät 2019. (Kuvaaja: Terhi Kouvo)