”Kyse on tasa-arvosta. Visiona on, että oppijat pääsevät sinne, mihin heidän tulee päästä”, luonnehti Hoshna Huda Leicester Collegesta perustaito-opetusta tammikuussa 2019 opintovierailullamme. Leicester College oli aiemmin toiminut Citizens’ Curriculum -opetusmallin pilottina ja soveltanut mallia maahanmuuttajille tarjottavissa kotouttamis- ja kieliopinnoissaan. Kokeilun jälkeen malli on otettu heillä pysyvästi käyttöön.
Hudan kiteytys on oivallinen kuvaus perustaito-opetuksen konkretiasta, mutta samanaikaisesti myös vertauskuvallinen ilmaus. Kiteytys palasi mieleeni useita kertoja lokakuussa Turussa järjestetyn Lähiluonto tutuksi -koulutuksen aikana. Koulutuksessa ryhmä maahanmuuttajia opetteli perustaitoja luonnossa toimimisen ja siihen liittyvien valmisteluiden ja keskusteluiden kautta.
Perustaidot vievät paikkoihin
Luontokohteissa vieraileminen oli tavoitteena ryhmälle motivoiva, ja tarjosi aineksia hyvin monenlaisten taitojen harjoittelemiseen. Käytimme ensimmäisen koulutuspäivän yhteiseen keskusteluun retken suunnittelussa huomioitavista asioista. Pohdimme sääolosuhteiden huomioimista ja niihin varautumista, kohteiden ja reittien löytämistä, mahdollisia vaaroja ja niihin varautumista – Suomen luonnossa nämä ovat tietenkin melko vähäisiä! – sekä oikeuksia ja velvollisuuksia, joita luonnossa liikkumiseen kuuluu jokamiehenoikeuksien nojalla.
Kuten kouluttajamme Venni Alanko Auralan Setlementistä totesi, luonnossa liikkumisen yksi ehdoton kohokohta on eväiden syöminen ulkona. Tämä ajatus sai ryhmältä selkeän tuen, ja osa halusi tuoda eväitä eri kulttuureista jaettavaksi. Eväiden suunnittelu yhdessä oli tärkeä osa valmisteluita.
Keskustelimme myös mahdollisista eroista suhteessa maahanmuuttajien aiempiin kokemuksiin siinä, miten luontoa käytetään Suomessa niin vapaa-ajan kuin talouden merkeissä. Yhtä oppijaa kiinnostivat erityisen paljon metsästä saatavat ruoka-antimet, sienet ja marjat, toinen halusi ehdottomasti tietää kalastamisesta ja kolmas urheilulajeista, joita metsässä voi harrastaa.
Retkien aikana huomattiin erilaisten tehtävien kautta yhdessä myös metsän stressiä rauhoittava vaikutus. Eräs oppija koki joutuvansa liiankin tiiviisti kosketuksiin omien ajatusten kanssa ollessaan hetken yksin metsässä. Tämäkin kokemus oli hyvä tiedostaa ja sanallistaa.
Oppijat etsivät kouluttajien tuella omilla älylaitteillaan bussireitit ja -aikataulut, tarvittavat kartat sekä säätiedotukset. Testasimme käytännössä mm. sienten tunnistamiseen tarkoitettua sovellusta (lopputulos: älä poimi mitään, mistä et ole aivan varma!). Näiden tietojen hakemiseen tarvitaan digitaitoja; luku- ja numerotaidot ovat puolestaan välttämättömiä informaation tulkitsemiseen ja tarkoituksenmukaiseen hyödyntämiseen.
Aika- ja paikkasidonnaisia perustaitoja
Huomioidessamme Lähiluonto tutuksi -pilotissa ryhmän jäsenten toiveita ja jakaessamme vastuuta opimme sosiaalisia ja ryhmässä toimimisen taitoja. Myös tunnetaidot vahvistuivat harjoitteissa ja kokemusten jakamisessa. Mahdolliset uuteen ympäristöön liittyvät epävarmuudet ja pelot saatiin käsiteltyä, ja henkinen kynnys metsässä liikkumiseen madaltui.
Se, miten paljon perustaidot avaavatkaan meille ympäröivää maailmaa tuntuu joskus hankalalta hahmottaa useiden asioiden muuttuessa itsestäänselvyyksiksi. Mahdollisuudet potentiaalimme käyttöönottamiseksi riippuvat kuitenkin täysin ratkaisevasti siitä, millaisia tietoja ja taitoja meillä on käytössämme.
Maailman muuttuessa ja uusissa ympäristöissä toimiessamme meidän on myös päivitettävä osaamistamme. Ainoastaan näin pääsemme jatkossakin elämässämme sinne, missä haluamme olla.
Nina Hjelt
Koulutussuunnittelija
Kansanvalistusseura
Kaikkien-malli on vaikuttava ja oppijalähtöinen perustaitojen koulutusmalli työikäisten arjen parantamiseksi.