Blogi-3004-Välivehmas.jpg
Kansalaisen perustaidot -hanke (2018–2020) on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama ja osa opetus- ja
kulttuuriministeriön Taito-ohjelmaa. Hanketta toteutetaan Opintokeskus Siviksen ja Kansanvalistusseuran yhteistyönä.

Gradua vastaavat työpaikkailmoitukset ja taivaita hipovat oppimismissiot kansankielelle, kiitos!

Leikkivä lapsi on utelias. Hän oppii kokeillen uusia asioita, joita tarvitsee ja käyttää. Lapsen oppiminen ei ole tutkintotavoitteista, sitä ei ohjaa opetussuunnitelma. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen vuosina leikkiin sekoittuu tavoitteita ja yhdistyy vastuita.

Aikuisena tilanne muuttuu.

Yhteiskunta vaatii, että aikuinen on aktiivinen kansalainen ja itseohjautuva oppija. Hänen on omaksuttava riittävät perustaidot, joiden avulla pyörittää talouttaan, hyvinvointiaan ja elämänhallintaansa. Hän hankkii osaamisesta todistavat tutkinnot ja sukkuloi itsevarmasti työelämän haasteesta toiseen. Käytännössä osaaminen kasaantuu.

Hiekkalaatikolla ja osin vielä alakoulussa uskalletaan oppia, ja jos homma ei toimi, sovelletaan erilaisia tapoja. Aikuisten pelikentällä oppiminen jaottelee ihmiset hyviin oppijoihin ja muihin. Yksilö ja yhteiskunta ei kestä tätä. Jokainen alisuoriutuva oppija on liikaa. Oppiminen on kansalaistaito ja kansalaisvelvollisuus.

Oleellista löytää vaihtoehtoisia oppimistapoja

Oppivelvollisuuden jälkeen, elämän loppuun asti, kaikkea yksilön toimintaa pitäisi tarkastella oppimisen kautta. Omien vahvuuksien ja toimintatapojen tuntemus, motivaation tunnistaminen, ammatinvalinta, työnhaku tai työnteko ja toiminta työyhteisössä. Nämä edellyttävät epämuodollista ja muodollista oppimista.

Varmasti lähes jokaisen on hyvä tunnistaa oppimisen merkitys elämässään. Jos oppiminen ei maistu, ei suju tai se pelottaa, tarvitaan tukea. Mutta silloinkin – tämä on tärkeää! – se ei saa jaotella tai osoittaa.

Todettuja oppimisongelmia on joka viidennellä. Oleellista on löytää vaihtoehtoisia tapoja ja oma oppimisen rytmi. Ohjaajat, kouluttajat, työnantajat, virkamiehet ja päättäjät painiskelevat omien oppimishaasteidensa kanssa. Heillä on kuitenkin vastuu siitä, että kaikkia kansalaisia kohdellaan sataprosenttisen tasavertaisesti, tulevaisuuden ja oman elämänsä tekijöinä. Yksilöinä, jotka oppivat, jos he oppivat oppimaan ja ymmärtävät, miksi se kannattaa.

Oppimisen kytkeydyttävä työelämään

Asia on akuutti. OECD otti siihen kantaa helmikuussa 2020 julkaistussa Continuous Learning in Working Life in Finland -arvioinnissa. Oppiminen pitää laajentaa epämuodollisiin ympäristöihin. Sen pitää kytkeytyä työelämään, perustaitoja ei saa unohtaa. Suomessa osaamisen kehittäminen ja kouluttautuminen kasaantuvat vähemmistölle väestöstä enemmän kuin useimmissa OECD-maissa.

Muodollinen ja epämuodollinen koulutus kursseineen pitää yhdistää. Laskelmien mukaan puoli miljoonaa suomalaista tarvitsee uudelleenkoulutusta tai täydennyskoulutusta lähivuosina.

Työelämän vastuulla on kertoa selkeästi yksilölle ja yhteiskunnalle, mitä se haluaa. Gradua vastaavat työpaikkailmoitukset ja taivaita hipovat oppimismissiot pitää kääntää kansankielelle. Ne tukahduttavat oppimisen ja itsensä kehittämisen halun.

”Jokainen oppii yksilöllisesti”

Onneksi hyvää on käynnissä. Oppimisen haasteet tunnistetaan paremmin, erilaisuus sallitaan ja siihen kannustetaan. Poikkihallinnollinen Jatkuvan oppimisen uudistustyö on meneillään ministeriöissä ja sidosryhmissä. Digiajassa on kehitetty työkaluja vaihtoehtoiseen oppimiseen. Järjestöt tekevät julkisen sektorin ja yritysten rinnalla jo paljon hyvää työtä.

– Jokainen oppii yksilöllisesti omalla tavallaan. Tärkeintä on löytää omat vahvuutensa. Oppimisen vaikeus jollain osa-alueella ei saa olla este henkilökohtaiselle menestystarinalle. Tehtävämme ohjaajina (ja itsekin oppijoina) on auttaa itseämme ja muita löytämään omaan arkeen ja työhön liittyvät tavat oppia ja omaksua asioita, kuvaa Erilaisten oppijoiden liiton toiminnanjohtaja Sarianna Reinikainen.

Kehittämämme Kaikkien-malli toimii loistavasti jatkuvan oppimisen välineenä. Se on kehitetty pilotoimalla ja toimii testatusti kaikkien kansalaisten oppimisessa, tavoitteellisesti ja yksilöllisesti – koulutustausta tai työmarkkinatilanteesta riippumatta.

Käykää tutustumassa malliin verkkoivustolla. Toivon, että otatte sen käyttöön, osana harrastuskerhoa tai muodollista koulutusta.

Mukavaa Vappua kaikille!

Teksti ja kuva:
Kaisa Välivehmas
Kansalaisen perustaidot-hankkeen projektipäällikkö

 

Lähteet

Kaikkien-malli: vaikuttava ja oppijalähtöinen perustaitojen koulutusmalli työikäisten arjen parantamiseksi.

Oppimisen iloa ei tarvitse menettää lukivaikeuden takia – Digitaalisista lukivälineistä on ollut monille lapsille käänteentekevä apu. Helsingin Sanomat, Mielipide. 29.4.2020

OECD kannustaa Suomea kehittämään jatkuvaa oppimista kokonaisuutena. Opetus- ja kulttuuriministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö. 19.2.2020