Blogi-vko-43-leon-seibert-unsplash.jpg
Kansalaisen perustaidot -hanke (2018–2020) on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama ja osa opetus- ja
kulttuuriministeriön Taito-ohjelmaa. Hanketta toteutetaan Opintokeskus Siviksen ja Kansanvalistusseuran yhteistyönä.

Tiedä mitä täppäät!

Koronavuosi on mullistanut monien digikäyttäytymistä. Digiloikkia ovat hypähdelleet niin yksittäiset käyttäjät kuin organisaatiotkin. Digiturvaviikolla haastetaan organisaatiot ja niiden työntekijät käyttämään digitaalisen turvallisuuden edistämiseen yhden työtunnin. Ei kuulosta pahalta, ainakaan minun kaltaiselleni suurkuluttajalle!

Teemaviikon haasteen digiturvatunti on helppo käyttää vaikkapa salasanojensa päivitykseen. Digiturvaviikon sivuilla löytyvät ohjeet ja vinkit, joiden avulla salasanojen hallinta on helppoa.

Tietoturvaosaaminen on digitaitojen perusta

Tietoturva-asiat ovat perusosaamista, kaiken a ja o, jotta netti olisi turvallinen paikka.

Dikata-hankkeessa on määritelty tietoturvaosaamisen tasot aloittelevalle sekä perus- ja hyötykäyttäjälle.

Aloittelevan käyttäjän tulee osata käyttää tietoturvallisesti erilaisia laitteita, dataa ja verkkoja. Hänen on myös osattava muodostaa salasanoja, suojata laitteita ja tunnistautua viranomaispalveluihin. Perus- ja hyötykäyttäjien osaamiseen kuuluvat lisäksi varmuuskopiointi, GDPR-asiat, roskapostin suodatus ja ostosten tekeminen netissä turvallisesti sekä sähköinen tunnistautuminen ja asiointi viranomaispalveluissa.

Omien tietojen suojaamisen teknisen osaamisen lisäksi tarvitaan myös kriittisyyttä: mikä on luotettava tiedonlähde, miltä sivuilta teet ostoksia, mille sivulle syötät tietojasi tai annat luottokorttisi numeron.

Teknologinen kehitys koronan jälkeisessä ajassa

Sitra on julkaissut Koronan vaikutukset -artikkelisarjan, jossa peilataan koronan vaikutuksia tulevaisuuteen.

Kiinnostavaa luettavaa tarjoaa Mikko Dufvan ja Susanna Wäyrysen artikkeli: Teknologia tuo koronanjälkeiseen aikaan paljon mahdollisuuksia – ja muutamia uhkia .

Artikkelissa pohditaan myös mm. sitä kuka kerää tietoa ja rakentaa palveluja. Suomalaisilla on vahva luottamus viranomaisiin ja siihen, että henkilötietoja, paikannuspalveluja ym. käytetään vain siihen mihin on luvattu ja vain sen toimesta kenellä siihen on lupa. Esimerkiksi Koronavilkun latausluvut ovat Suomessa huikeita verrattuna moneen muuhun maahan. Tämä on valtavan tärkeä asia säilyttää.

Dufvan ja Wäyrysen artikkelissa tiivistetään tilanteemme: Teknologia oikein käytettynä mahdollistaa hyvinvoivan ja kestävän yhteiskunnan. Nyt pitää kuitenkin olla tarkkana, millaisilla ehdoilla teknologiaa otetaan käyttöön, esimerkiksi yksilön oikeuksien kannalta.

Ladatessani uusia applikaatioita puhelimeeni, olen yhä useammin huomannut kyseenalaistavani asioita. Miksi applikaatio tarvitsee paikannuspalvelun silloinkin, kun se ei ole käytössä? Miksi applikaatio haluaa pääsyn kuvagalleriaani tai yhteystietoihin? Kyseenlaistaminen on hyvästä, varsinkin kun ladataan applikaatioita, jotka eivät ole tutun tai luotettavan tahon kuten viranomaisen hallinnoimia. Luottamus viranomaisten palveluihin on tärkeää digitalisaation kannalta. Luottamuksen, läpinäkyvyyden ja tietoturvallisuuden tulee säilyä yhtä vahvana kuin tähänkin saakka.

Kaikkien-mallilla voidaan edistää digitaitoja

Digiturvallisuudesta saa hedelmällisiä keskusteluja aikuisten perustaitojen oppimiseen tarkoitetussa ryhmämuotoisessa koulutuksessa. Teknisen osaamisen lisäksi digiturvallisuus on asia, josta meillä jokaisella tulee olla hyvät perustaidot.


Virpi Markkanen
Kansalaisen perustaidot -hanke
Opintokeskus Sivis

Kuva: Leon Seibert/Unsplash